Laitteet

1984-1986

Spectravideo SVI-728 oli yksi tunnetuimmista ja myydyimmistä MSX-standardiin perustuvista tietokoneista, erityisesti Suomessa. Laite, joka oli osa 1980-luvun kotitietokonebuumia, on jättänyt pysyvän jäljen tietokoneharrastajien ja pelinkehittäjien mieliin. SVI-728 tarjosi edullisen ja monipuolisen vaihtoehdon, joka hyötyi MSX-standardin tuomasta yhteensopivuudesta ja ohjelmistotarjonnasta. Spectravideo SVI-728 julkaistiin vuonna 1984, ja se oli ensimmäisiä laitteita, jotka perustuivat MSX-standardiin. MSX-standardin tarkoituksena oli luoda yhteensopivien kotitietokoneiden ekosysteemi, joka yhdisti useiden valmistajien laitteistot ja ohjelmistot. SVI-728 valmistettiin Taiwanissa, vaikka Spectravideon pääkonttori sijaitsi Yhdysvalloissa. Suunnittelussa hyödynnettiin Spectravideon aiempien tietokonemallien, kuten SVI-318:n ja SVI-328:n, pohjaratkaisuja, mutta se mukautettiin täysin MSX-yhteensopivaksi. MSX:n kehitystä johti japanilainen elektroniikkajätti Microsoftin ja ASCII Corporationin yhteistyönä. Standardin tavoitteena oli tarjota yhteensopiva alusta, joka mahdollistaisi ohjelmistojen ja lisälaitteiden käytön eri valmistajien laitteissa. Spectravideon oma suunnittelutiimi oli vastuussa SVI-728:n teknisestä toteutuksesta. Yhtiö käytti hyväkseen aiempien tuotteidensa teknologioita ja mukautti niitä MSX-vaatimuksiin.

SVI-728 oli suosittu erityisesti Suomessa, jossa se löysi tiensä moniin koteihin ja kouluihin. Myyntilukuja ei ole tarkasti dokumentoitu, mutta SVI-728 oli yksi Suomen myydyimmistä MSX-tietokoneista, osin sen hyvän saatavuuden ja kilpailukykyisen hinnoittelun ansiosta. Spectravideo SVI-728 oli saatavilla useista elektroniikkaliikkeistä, kuten Tekniset-ketjusta ja paikallisista kodinkoneliikkeistä. SVI-728:n julkaisuajankohdan hinta oli Suomessa noin 2 500–3 000 markkaa. Hinta teki siitä edullisemman vaihtoehdon monille kilpailijoille, kuten Commodore 64:lle, joka oli kalliimpi. Spectravideo-paketit sisälsivät usein myös lisälaitteita, kuten kasettiaseman tai peliohjaimen, mikä lisäsi houkuttelevuutta. Myynti painottui Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin, mutta sitä myytiin myös Japanissa, missä MSX-standardi oli erityisen suosittu. Yhdysvalloissa MSX-standardin menestys jäi rajalliseksi, joten SVI-728:kin jäi siellä marginaali-ilmiöksi. Suomessa

Spectravideo SVI-728 oli teknisesti tyypillinen MSX-tietokone, joka tarjosi vakiintuneet ominaisuudet, mutta sen laatu ja rakenne olivat monien mielestä kilpailijoitaan parempia.

• Suoritin: Zilog Z80A, kellotaajuus 3,58 MHz.
• Muisti: 64 kilotavua RAM-muistia, 16 kilotavua ROM-muistia.
• Grafiikka: Texas Instruments TMS9918A -piiri, joka tuki 16 värin grafiikkaa ja 256×192 pikselin resoluutiota.
• Ääni: AY-3-8910 -äänipiiri, joka tarjosi kolmen kanavan monofonisen äänen.
• Tallennus: Kasettiasema ja ulkoinen levyasema lisävarusteena.
• Liitännät:
  • MSX-korttipaikka ohjelmisto- ja lisälaitekortteja varten.
  • Tulostinportti.
  • RF- ja komposiittivideoliitännät.
  • Joystick-portit.

Suosikkipelejä SVI-728:lle

MSX-alustalla oli laaja ohjelmistovalikoima, ja SVI-728 oli yhteensopiva kaikkien MSX-standardin ohjelmistojen kanssa. Joitakin suosituimpia pelejä olivat:

1. Knightmare: Toimintapeli, jossa pelaaja ohjasi sankaria taistelussa pahaa vastaan.
2. Metal Gear: Taktinen toimintapeli, joka myöhemmin kasvoi yhdeksi pelihistorian merkittävimmistä sarjoista.
3. Penguin Adventure: Klassinen tasohyppelypeli, jossa ohjattiin pingviiniä erilaisissa maailmoissa.
4. Kings Valley: Pulmapeli, joka haastoi pelaajan ratkomaan monimutkaisia kenttiä.
5. Yie Ar Kung-Fu: Tappelupeli, joka oli aikansa edelläkävijä genressään.

Pelien lisäksi MSX-standardi mahdollisti monipuolisen ohjelmointityöskentelyn, ja BASIC-kielen mukanaolo teki ohjelmoinnin opettelusta helposti lähestyttävää.

1982-1994

Commodore 64, tunnettu myös nimellä C64, on yksi tietotekniikan historian merkittävimmistä kotitietokoneista. Se julkaistiin vuonna 1982 ja mullisti mikroelektroniikan kuluttajamarkkinat suorituskyvyllään, monipuolisuudellaan ja edullisella hinnallaan. C64 saavutti valtavan suosion, ja sitä myytiin yli 12 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä edelleen maailman eniten myydyn yksittäisen kotitietokonemallin. Commodore 64 suunniteltiin ja valmistettiin alun perin Yhdysvalloissa.  Laitteen kehitystyö tapahtui Kaliforniassa, mutta myöhemmin valmistusta laajennettiin myös Aasiaan ja Eurooppaan, jotta kysyntään pystyttiin vastaamaan ja valmistuskustannuksia voitiin alentaa.

Commodore 64:n kokonaismyyntimäärä on arvioitu 12,5–17 miljoonaksi kappaleeksi. Se oli erityisen suosittu Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Iso-Britannia, Saksa ja Pohjoismaat muodostivat merkittäviä markkina-alueita Euroopassa. Suomessa Commodore 64 oli suosituin kotitietokone 1980-luvulla, ja siitä tuli symboli pelaamisen ja kotitietokoneharrastamisen nousulle.  Suomessa Commodore 64 saavutti suuren suosion, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Monet käyttäjät muistavat edelleen kasettiasemien latausäänet ja peleihin liittyvän yhteisöllisyyden.

Commodore 64 tarjosi hinta-laatusuhteeltaan ylivoimaisen tuotteen. Julkaisun aikaan sen hinta oli noin 595 dollaria Yhdysvalloissa, mikä oli selvästi edullisempi kuin monien kilpailijoiden, kuten Apple II:n tai IBM PC:n, vastaavat tuotteet. Suomessa C64:n hinta asettui aluksi noin 3 000–4 000 markan tasolle, mikä teki siitä saavutettavissa olevan tietokoneen monille tavallisille perheille. Commodore markkinoi laitteen laajasti sekä kuluttajille että oppilaitoksille. Yhtiö hyödynsi erityisesti televisiomainoksia ja jälleenmyyntiverkostoja varmistaakseen laajan saatavuuden. Mainonnassa korostettiin laitteen viihdearvoa, mutta samalla sen soveltuvuutta koulutukseen ja ohjelmointiin.

Commodore 64:n suunnittelu oli pitkälti insinöörien Jack Tramielin johtaman Commodoren insinööritiimin käsialaa. Merkittäviä nimiä kehitystyössä olivat:

• Jack Tramiel: Commodore Internationalin perustaja ja toimitusjohtaja, joka ohjasi yhtiön strategiaa.
• Robert Yannes: Yksi C64:n keskeisistä suunnittelijoista ja SID-äänipiirin kehittäjä. SID (Sound Interface Device) oli C64:n vallankumouksellinen ääntä tuottava komponentti, joka tarjosi vertaansa vailla olevan äänentoiston aikansa kotitietokoneisiin verrattuna.
• Al Charpentier ja Chuck Peddle: Vastasivat VIC-II-grafiikkapiiristä ja muista keskeisistä komponenteista.

Commodore 64 oli erityisesti tunnettu laajasta pelivalikoimastaan, ja sille kehitettiin tuhansia pelejä. Muutamia ikonisimpia olivat:

1. The Last Ninja: Toiminta- ja pulmapeli, joka esitteli edistyksellistä grafiikkaa ja musiikkia.
2. Elite: Avaruussimulaattori, joka tarjosi avoimen pelimaailman ja vaikuttavaa teknologiaa.
3. Turrican: Toimintapeli, joka hyödynsi C64:n graafisia ja äänellisiä kykyjä.
4. Summer Games ja Winter Games: Urheilupelit, jotka olivat suosittuja moninpelattavuutensa ansiosta.
5. Ghostbusters: Ikoninen lisenssipeli, joka yhdisti huumoria, strategiaa ja toimintaa.

Pelien lisäksi C64 oli myös suosittu ohjelmointialusta, ja monet käyttäjät opettelivat ohjelmoinnin alkeita BASIC-ohjelmointikielen avulla.

Commodore 64:n valmistus päättyi vuonna 1994, yli vuosikymmenen alkuperäisen julkaisun jälkeen. Tämä on huomattava saavutus tietotekniikan maailmassa, jossa teknologia vanhenee nopeasti. C64:n pitkän käyttöiän salaisuus oli sen kohtuullinen hinta, laaja ohjelmistotuki ja vahva yhteisö. C64:n perintö elää edelleen harrastajien keskuudessa. Emulaattorit, laitteiston uusintaversiot ja C64-pelit ovat yhä suosittuja. Lisäksi laite on saanut tunnustusta roolistaan tietotekniikan yleistymisessä ja kulttuurillisena ikonina.

Apple II (1977-1993)

Apple II Europlus oli yksi Apple II -sarjan ensimmäisistä kansainvälisille markkinoille suunnatuista tietokoneista. Tämä erityisesti Eurooppaa varten muokattu malli julkaistiin vuonna 1978. Se oli keskeisessä roolissa Applen varhaisessa kansainvälisessä kasvussa ja toi mikroprosessoripohjaisen henkilökohtaisen tietokoneen konseptin eurooppalaisten ulottuville. Europlus oli teknisesti samanlainen kuin alkuperäinen Apple II, mutta sen käyttöympäristöä oli mukautettu vastaamaan eurooppalaisten sähkö- ja näyttöstandardien vaatimuksia.

Apple II Europlus valmistettiin Yhdysvalloissa Applen alkuperäisessä päämajassa Cupertinossa, Kaliforniassa. Valmistus aloitettiin vuonna 1978, ja sitä jatkettiin aina vuoteen 1983 saakka, jolloin Apple IIe korvasi sen. Apple II Europlus myi hyvin eurooppalaisilla markkinoilla, erityisesti Länsi-Euroopassa. Tärkeimmät markkina-alueet olivat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska, missä laitetta ostettiin niin yritysten kuin koulujenkin käyttöön. Kokonaisuudessaan Apple II -sarjan tietokoneita myytiin maailmanlaajuisesti yli viisi miljoonaa kappaletta, ja Europlussan osuus tästä oli merkittävä. Suomessa laite oli harvinaisempi, mutta sitä käytettiin etenkin teknisten alojen ammattilaisten ja koulutussektorin parissa. Suurimmaksi esteeksi Suomessa, kuten muuallakin, muodostui laitteen korkea hinta. Apple II Europlus oli kallis tietokone aikansa standardien mukaan. Julkaisun aikaan laitteen hinta oli noin 1300–1400 dollaria Yhdysvalloissa, mikä vastasi Euroopassa noin 10 000–15 000 Suomen markkaa. Tämä teki siitä huomattavasti kalliimman kuin monet muut kotitietokoneet, kuten Commodore PET tai myöhemmin ZX Spectrum. Hinnan vuoksi Apple II Europlus oli lähinnä yritysten, oppilaitosten ja varakkaiden harrastajien ulottuvilla. Suomessa hinta saattoi nousta tuontiverojen ja valuuttakurssien vuoksi jopa 20 000 markkaan, mikä teki siitä ylellisyystuotteen.

1977