Texas Instruments TI-99 4A

Vuonna 1930 perustettu Texas Instruments rakensi maineensa puolijohteiden, integroitujen piirien ja tieteellisten laskimien valmistajana. 1970-luvun lopulla, nähdessään Commodoren ja Applen kaltaisten yritysten menestyksen, TI päätti hyödyntää teknologista osaamistaan ja luoda kuluttajille ja oppilaitoksille suunnatun kotitietokoneen.

Vuonna 1979 yritys toi markkinoille ensimmäisen kotitietokoneensa, TI-99/4. Se oli monessa suhteessa ainutlaatuinen kone: siinä oli 16-bittinen TMS9900 -prosessori, joka teki siitä yhden ensimmäisistä 16-bittisistä kotitietokoneista maailmassa, jota tuolloin hallitsivat vaatimattomammat 8-bittiset prosessorit, kuten MOS 6502 ja Zilog Z80. Järjestelmä tuki myös värigrafiikkaa ja ääntä, ja sen BASIC-tulkki oli sisäänrakennettu ROM-muistiin. Valitettavasti alkuperäinen TI-99/4 kärsi huonolaatuisesta näppäimistöstä ja korkeasta hinnasta, mikä rajoitti sen suosiota.

Nämä puutteet tunnistettuaan pian TI julkaisi parannetun version. TI-99/4A kesäkuussa 1981. Tämä malli vastasi arvosteluihin sisällyttämällä muun muassa konekirjoitusnäppäimistön ja paremmat väriominaisuudet. Huippukaudellaan TI-99/4A tuli suhteellisen suosituksi, erityisesti Yhdysvalloissa. Vuoden 1983 puoliväliin mennessä Texas Instruments oli myynyt noin 2,8 miljoonaa laitetta TI-99/4A -sarjaa. Se teki siitä yhden aikansa myydyimmistä kotitietokoneista – vaikkakin oli selvästi jäljessä kovimmasta kilpailijastaan, Commodore 64:stä.

TI:n aggressiiviset markkinointistrategiat, mukaan lukien jyrkät hinnanalennukset ja näkyvät mainoskampanjat, saivat TI-99/4A:n hetkellisesti hallitsemaan Yhdysvaltain myyntilistoja vuosina 1982 ja 1983. Jossain vaiheessa TI myi laitetta hintaan alle tuotantokustannuksien, toivoen sen tuovan voittoja ohjelmistojen ja oheislaitteiden myynnistä. Tämä strategia kostautui, kun kolmannen osapuolen kehittäjät epäröivät tuottaa ohjelmistoja. Se puolestaan rajoitti ohjelmistojen valikoimaa ja haittasi kuluttajien sitoutumista.

TI-99/4A käytössä

TI-99/4A löysi paikkansa ensisijaisesti kotikäytössä opetteluun, ohjelmointiin, sekä pelaamiseen. Sitä markkinoitiin koko perheen tietokoneena, joka oli hyödyllinen lapsille, jotka oppivat ohjelmoimaan TI BASIC -kielellä ja pelaamaan opettavaisia tai arcade-tyylisiä pelejä. TI tuotti monia opetusohjelmia ja oppimistyökaluja, korostaen sen hyödyllisyyttä investointina oppimiseen.

Pelaamisen ja koulutuksen lisäksi jotkut harrastajat käyttivät TI-99/4A:ta kevyeen tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan ja jopa modeemilla tapahtuvaan tietoliikenteeseen. Laajennusmahdollisuudet mahdollistivat oheislaitteiden, kuten puheensyntetisaattoreiden, muistilaajennuskoteloiden ja levyasemien käytön, vaikka nämä lisälaitteet olivat suhteellisen kalliita ja vähemmän käytettyjä.

Lehdistön vastaanotto TI-99-sarjaan oli vaihteleva. Varhaisissa arvosteluissa kehuttiin sen 16-bittistä prosessoria, värigrafiikkaa, sekä laajennettavuutta. Kuitenkin monet julkaisut kritisoivat TI:n rajoittunutta arkkitehtuuria, sillä Texas Instruments päätti suunnitella TI-99/4A:n omalla laajennusväylällä ja kasettiasemalla, mikä rajoitti kolmansien osapuolten kehittäjien roolia.

1980-luvun alkupuolella ilmestyneet tietokonelehdet Compute!, Byte, sekä Creative Computingvertaili usein TI-99/4A:ta sen aikakauden muihin malleihin, korostaen usein sen laitteiston vahvuuksia, mutta valittaen saatavilla olevan ohjelmiston puutetta ja sen tehokkaan prosessorin tehottomuutta muistirakenteen pullonkaulojen vuoksi.

Vuoteen 1983 mennessä Commodore aloitti hintakilpailun, jonka seurauksena Commodore 64:n hinta laski nopeasti, ja media alkoi ennustaa ongelmia TI:n kotitietokoneiden valmistukselle. Yhtiön riippuvuus hintakilpailusta johti valtaviin taloudellisiin tappioihin. Vuoden 1983 lopulla, raportoidessaan lähes puolen miljardin dollarin tappiot, Texas Instruments päätti vetäytyä kotitietokoneiden markkinoilta kokonaan.

The TI-99/4A oli lyhyen kaupallisen elinkaarensa aikana saanut tukea softankehittäjiltä, erityisesti erityisesti pelejä ja pieniä hyötyohjelmia julkaistiin laitteelle, vaikka se ei koskaan saavuttanut Commodore 64:n tai Apple II:n kaltaisten mikrojen suosiota.

Texas Instruments julkaisi useita pelimoduuleita, joista monet olivat suosittujen arcade-hittien käännöksiä tai yrityksen itse suunnittelemia alkuperäisiä pelejä. Tärkeimpiä esimerkkejä ovat:

• Parsec – Yksi TI-99/4A:n tunnetuimmista yksinoikeuspeleistä, Parsec, oli vaakasuoraan vierivä avaruusammuntapeli, joka esitteli laitteen värigrafiikan ja äänitoiminnot.
• TI Invaders – TI:n oma versio Space Invadersista, tämä ammuntapeli tuli TI-99/4A-omistajien vakiopeliksi.
• Munch Man – Virallisesti lisensoitu, mutta luovasti muokattu versio Pac-Manista. Pellettien syömisen sijaan Munch Man täytti labyrintin ketjuilla.
• Hunt the Wumpus – Tekstipohjainen seikkailupeli, yksi genren varhaisimmista esimerkeistä, joka kehitettiin alun perin TI:llä ja jaettiin myöhemmin kasettina.
• Alpiner – Vuorikiipeilyä kuvaava arcade-peli, jossa käytettiin puheensyntetisaattori joka ilmoitti esteistä ja pelaajan tilanteesta.

Kolmannen osapuolen pelien tuki oli rajoitettua verrattuna Commodore 64:n kaltaisiin alustoihin, mikä johtui suurelta osin TI:n rajoittavista lisensointikäytännöistä. Silti jotkut itsenäiset kehittäjät tuottivat pelejä kasetti- tai levyformaateissa, ja Extended BASIC ohjelmointikieli antoi harrastajille mahdollisuuden luoda omia yksinkertaisia pelejä.

Vaikka TI-99/4A:ta käytettiin harvemmin hyötykäyttöön, sillä oli kuitenkin jotain olemassa tähänkin tarkoitukseen:

• TI Writer – Tekstinkäsittely, joka yhdessä muistilaajennuksen ja levyaseman kanssa muutti TI-99/4A:n toimistokäyttöön kirjoituskoneeksi.
• Microsoft Multiplan – TI on lisensoinut tämän taulukkolaskentaohjelman Microsoftilta, tarjoten käyttäjille perustason taloussuunnittelutyökalun.
• Tietokanta- ja henkilökohtaiset ajanhallintasovellukset – Saatavilla pääasiassa TI:n oman ohjelmistokirjaston kautta, vaikka nämä olivatkin rajoitettuja verrattuna varsinaisten yritysohjelmistojen tarjontaan muilla alustoilla.

Yksi koneen tärkeimmistä vetovoimatekijöistä harrastajille oli sen ohjelmointimahdollisuudet:

• TI BASIC oli sisäänrakennettu ROM-muistiin. Sen avulla käyttäjät pystyivät kirjoittamaan yksinkertaisia ohjelmia suoraan koneelle.
• Extended BASIC – Erikseen myytävä Extended BASIC tarjosi edistyneitä komentoja parempaan grafiikkaan, ääniohjaukseen ja tehokkaampiin ohjelmarakenteisiin.
• Assembler/Editor – Edistyneemmille käyttäjille TI tarjosi assembler-kielisen kehitystyökalun, jonka avulla ohjelmoijat pystyivät kirjoittamaan tehokkaammin toimivia ohjelmistoja ilman Basic-tulkkia.

TI:n suljetusta laitteistosuunnittelusta huolimatta pieni mutta intohimoinen harrastajayhteisö kehitti apuohjelmia, pelejä ja demoja, joista osa on edelleen käytössä retrotietokonefoorumeilla.

TI-99/4A:n ohjelmistoja oli saatavilla eri tavoin:

• ROM-moduulit – Nopeita ja helppokäyttöisiä, mutta kapasiteetti oli rajallinen ja käyttöä rajoitti TI:n lisensointipolitiikka.
• Kasettinauhuri – Tiedot ladattiin kasettiaseman kautta hitaalla nopeudella, jota käytettiin yleisesti BASIC-ohjelmissa ja kotikäyttäjien itsensä kirjoittamissa ohjelmistoissa.
• 5.25″ disketit – Laajenusportin kautta liitettynä kalvolevyasema mahdollisti nopeamman lataamisen ja suuremmat ohjelmistot, jota käyttivät pääasiassa edistyneet harrastajat ja ammattikäyttäjät.

Kilpailijat

TI kohtasi kovaa kilpailua kotitietokoneiden markkinoilla. Sen tärkeimpiä kilpailijoita olivat:

• Commodore VIC-20 ja Commodore 64: Ehkä TI:n kovimmat kilpailijat. Erityisesti Commodore 64 tarjosi paremman grafiikan, laajemman ohjelmistokirjaston ja vahvan kehittäjäekosysteemin. Jack Tramielin johdolla Commodore alitti TI:n hinnat huomattavasti, mikä vaikutti suoraan TI:n alamäkeen.
• Atari 400/800: Atarin 8-bittiset tietokoneet tarjosivat erinomaiset grafiikka- ja äänitoiminnot, ja Atarin vakiintunut brändi pelialalla houkutteli monia asiakkaita.
• Apple II: Vaikka Apple II oli kalliimpi, sillä oli laaja ohjelmistokirjasto ja se nähtiin ammattimaisempana koneena, jota käytettiin usein kouluissa ja pienyrityksissä.
• Radio Shack TRS-80 Color Computer (CoCo): Radio Shack -myymälöiden kautta markkinoitu CoCo oli toinen kilpailija koulutus- ja harrastuspiireissä ja se tunnettiin laajennettavuudestaan ja edullisuudestaan.

Vaikka TI-99/4A oli lopulta kaupallinen epäonnistuminen Texas Instrumentsille, se on jättänyt jälkensä tietotekniikan historiaan. Se muistetaan seuraavista syistä:

• Olemassa ensimmäinen 16-bittinen kotitietokone, vaikka se ei täysin hyödyntänyt tätä prosessointitehoa suunnittelurajoitusten vuoksi.
• Sen puheensyntetisaattori, joka toi tekstistä puheeksi -ominaisuudet ensimmäistä kertaa kotikäyttöön edullisessa paketissa.
• Harrastajayhteisö, joka jatkaa TI-99/4A:n ohjelmisto- ja laitteistolaajennusten kehittämistä vielä vuosikymmeniä myöhemminkin.

TI:n vetäytyminen kotitietokonemarkkinoilta vuonna 1984 merkitsi sen vähittäistä luopumista kuluttajatietotekniikasta. Yhtiö keskittyi jälleen puolijohteisiin, laskimiin ja opetusteknologiaan, aloille, joilla se menestyy edelleen. Texas Instruments TI-99/4A -tietokoneeseen liittyy niin kunnianhimo ja vaarat jotka toteutuivat yhtiölle 1980-luvun alkupuolella kotitietokoneiden markkinoilla. Vaikka laitteessa oli aikansa edistyksellistä suunnittelua, niin sen strategiset virheet – kuten omat suunnitteluratkaisut ja aggressiiviset hintakilpailut – johtivat sen varhaiseen poistumiseen markkinoilta. Laite on kuitenkin säilyttänyt erityisen paikan retrotietokoneiden historiassa, ja se on sekä teknologisen innovaation että kaupallisen epäonnistumisen symboli.

Ohjelmointiesimerkki:

Tässä on yksinkertainen lottonumeroiden generaattori kirjoitettuna ohjelmointikielellä TI-99/4A Extended BASIC. Ohjelma poimii sattumanvaraisesti 7 numeroa väliltä 1-39, kuten monissa lottopeleissä niin tehdään. Tarvitset Extended BASIC laajennuksen tämän ohjelman tehokkaaseen suorittamiseen. Standard BASIC voi olla liian rajoittunut tähän versioon.

100 CALL CLEAR

110 PRINT “TI-99/4A LOTTO GENERATOR”

120 PRINT “DRAWING 7 NUMBERS BETWEEN 1 AND 39”

130 DIM N(7)

140 FOR I=1 TO 7

150 N(I)=INT(RND*39)+1

160 FOR J=1 TO I-1

170 IF N(I)=N(J) THEN 150

180 NEXT J

190 NEXT I

200 PRINT

210 PRINT “THE LOTTO NUMBERS ARE:”

220 FOR I=1 TO 7

230 PRINT N(I);

240 NEXT I

250 PRINT

260 END