Spectravideo SVI-328

Commodoren 64:n haastaja Hong Kongista

1980-luvun alussa kotimikrot tekivät tuloaan koteihin ympäri maailmaa. Tietokoneet eivät olleet enää vain insinöörien tai yliopistojen työkaluja, vaan niistä tuli nopeasti koululaisten ja harrastajien ikkuna uuteen digitaaliseen aikakauteen. Yksi näistä koneista oli Spectravideo SVI-328. Kyseessä oli yhdysvaltalaisen Spectravideon suunnittelema ja alun perin Hongkongissa valmistettu tietokone, joka julkaistiin vuonna 1983. SVI-328 tuli myyntiin Suomessa vuonna 1984, ja sen hinta liikkui noin 2000–3000 markan välillä (nykyrahassa n. 700–900 euroa ottaen huomioon inflaation). Vaikka se ei ollut halvin kone markkinoilla, sen tekniset ominaisuudet ja laadukas rakenne tekivät siitä houkuttelevan vaihtoehdon esimerkiksi Commodore 64:n tai ZX Spectrumin rinnalle. Spectravideon koneita toi Suomeen Teknopiste, niitä myytiin muun muassa suurissa kodinkonemyymälöissä ja kirjakaupoissa. Spectravideo SVI-328 oli erityisen suosittu ohjelmoinnin opiskelussa, sillä sen basic-tulkkia pidettiin selkeänä. Sillä oli monipuolisempi käskykanta kuin esimerkiksi Commodore 64-tietokoneella.

Standardin esiaste

Vaikka SVI-328 oli edistyksellinen monin tavoin, sillä oli puutteensa, koska se ei ollut MSX-yhteensopiva. Laite oli esikuva MSX-standardia hyödyntäville laitteille, joita tuli markkinoille erityisen paljon vuosina 1983-1985. Monet tekniset ratkaisut siirtyivät MSX-1 standardiin, mutta Spectravideon harmiksi ohjelmistot eivät olleet suoraan yhteensopivia. Siksi laitteella oli varsin rajallinen ohjelmistotarjonta. Yhteensopivuus olisi mahdollistanut MSX-ohjelmien ajamisen koneella. Verrattuna esimerkiksi Commodore 64:ään tai MSX-koneisiin, SVI-328:lle oli vähemmän pelejä ja kaupallisia ohjelmia. SVI-328 ei siis ollut täysin MSX-yhteensopiva, vaikka sen grafiikka- ja äänipiirit olivat samoja kuin MSX-standardissa, joka jäi vastaavasti jälkeen Commodore 64 -tietokoneen teknisille ominaisuuksille grafiikassa ja äänissä.

Spectravideo julkaisi omia pelejä ja ohjelmistoja kuten piirto-ohjelmia, kieltenopetusohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja ohjelmoinnin oppimiseen tarkoitettuja ympäristöjä. C-kasetti oli yleisin tallennusmuoto, mutta koneeseen oli saatavilla lisävarusteena myös 5.25″ levykeasema, mikä oli tuohon aikaan harvinaista ja arvokasta. Myös moduuliportti oli koneessa sekä Atari-yhteensopivat joystick-portit. Laite tuki lisäksi levykeasemia, mutta ne olivat kalliita ja niitä nähtiin harvoin käytössä. Näppäimistö oli hyvä aikalaisekseen, sillä se oli kirjoituskonenäppäimistö. SVI-328 oli Suomessa suhteellisen suosittu. Sitä pidettiin luotettavana ja teknisesti “vakavasti otettavana” vaihtoehtona. Vaikka se ei koskaan yltänyt Commodore 64:n kaltaiseen ilmiöön, se jätti jälkensä suomalaisiin 1980-luvun mikrotietokoneharrastajiin.

Ehkäpä kaikkien aikojen ensimmäinen konesota syntyi, kun Mikrobitissä 3/1984 on paljon tunteita ja kohua julkaistu vertailu Spectravideo 328:n ja Commodore 64:n välillä. Lehtien keskustelupalstoilla puitiin pitkään tätä vertailua. Lopputuloshan voittajasta ei jättänyt epäselvyyttä jälkikäteen. Spectravideo SVI-328 hävisi markkinoilta vähin äänin 1985 ja Commodore 64 valmistus jatkui aina vuoteen 1994 sekä useiden uusien version avulla jopa 2020-luvulle asti.