{"id":5116,"date":"2023-09-22T21:04:49","date_gmt":"2023-09-22T21:04:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/?p=5116"},"modified":"2026-04-09T19:34:42","modified_gmt":"2026-04-09T16:34:42","slug":"apple-macintosh","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/computers\/apple-macintosh\/","title":{"rendered":"Apple MacIntosh \u2013 Vallankumous linnunp\u00f6nt\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

\u00a01980-luvun vallankumous<\/h4>\n

1970-luvun lopulla Apple oli noussut n\u00e4kyv\u00e4ksi tekij\u00e4ksi henkil\u00f6kohtaisten tietokoneiden markkinoilla Apple II -sarjan avulla. Yhti\u00f6n perustajat Steve Jobs ja Steve Wozniak olivat osoittaneet, ett\u00e4 kotik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettu tietokone voi olla kaupallisesti menestyksek\u00e4s. 1980-luvun alkuun tultaessa tietokoneet olivat kuitenkin p\u00e4\u00e4osin suunnattu insin\u00f6\u00f6reille, harrastajille ja yrityksille, eiv\u00e4tk\u00e4 ne olleet helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 tavallisille ihmisille. Macintosh-projekti sai alkunsa Jef Raskinin visiosta luoda edullinen, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen tietokone, joka olisi suunnattu erityisesti kuluttajille. Projekti k\u00e4ynnistyi virallisesti 1979, ja pian Steve Jobs kiinnostui siit\u00e4. Jobsin vaikutuksesta Macintosh sai inspiraationsa Xerox PARC -tutkimuslaitoksen kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 graafisesta k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4st\u00e4 ja hiirest\u00e4 \u2013 teknologioista, joita ei ollut aiemmin laajasti hy\u00f6dynnetty kuluttajatietokoneissa. Macintoshin kehitys oli t\u00e4ynn\u00e4 luovia ideoita ja teknisi\u00e4 kompromisseja. Tiimi pyrki tekem\u00e4\u00e4n koneesta pienen, esteettisen ja kaiken tarvittavan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n \u201dvalmiin paketin\u201d \u2013 ei kasausprojektiin sopivaa laitetta. Vuonna 1983 prototyyppi oli valmis, ja 24. tammikuuta 1984 Macintosh julkistettiin virallisesti.<\/p>\n

Apple ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 Macintoshin menestys riippuisi yht\u00e4 paljon sen mielikuvasta kuin teknisist\u00e4 ominaisuuksista. Yhti\u00f6 palkkasi mainostoimisto Chiat\/Dayn ja ohjaajaksi Ridley Scottin tekem\u00e4\u00e4n mainoksen, josta tuli yksi maailman tunnetuimmista: \u201d1984\u201d. Mainos esitettiin Super Bowlin aikana ja kuvasi Orwellin dystopian hengess\u00e4, kuinka Macintosh \u201dvapauttaisi\u201d ihmiset harmaasta tietokonebyrokratiasta (rivien v\u00e4list\u00e4 viitaten IBM:\u00e4\u00e4n). Mainos oli rohkea veto \u2013 se ei n\u00e4ytt\u00e4nyt itse tuotetta, vaan myi ajatusta vapaudesta ja yksil\u00f6llisyydest\u00e4. Julkistuspuheessaan Jobs esitteli Macintoshin henkil\u00f6kohtaisesti yleis\u00f6lle, joka n\u00e4ki ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tietokoneen, jota ohjattiin graafisesti hiiren avulla.<\/p>\n

Mainos ja Steve Jobsin dramaattinen julkistusesitys loivat l\u00e4ht\u00f6laukauksen uudenlaiselle tietotekniikan tarinalle.\nVaikka Macintosh oli suunniteltu kuluttajille, sen korkea hinta rajoitti myynti\u00e4 kotitalouksissa. Suurin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunta l\u00f6ytyi luovilta aloilta \u2013 mainostoimistoista, kustantamoista ja graafisen suunnittelun yrityksist\u00e4 \u2013 etenkin sen j\u00e4lkeen, kun Apple julkaisi LaserWriter-tulostimen ja PostScript-tuen vuonna 1985. Yhdess\u00e4 Aldus PageMaker -ohjelman kanssa n\u00e4m\u00e4 mahdollistivat desktop publishing -vallankumouksen, jossa painotuotteiden taitto ja valmistelu siirtyiv\u00e4t kalliista ammattilaislaitteista tavallisille toimistoille. Macintosh l\u00f6ysi my\u00f6s tiens\u00e4 koulutukseen, erityisesti Yhdysvalloissa ja joissain Euroopan maissa, miss\u00e4 Apple teki aktiivista yhteisty\u00f6t\u00e4 oppilaitosten kanssa.<\/p>\n

Kilpailu oli 1980-luvulla kovaa. IBM PC ja sen kloonit hallitsivat yritysmarkkinoita, Commodore Amiga ja Atari ST houkuttelivat multimedian, musiikin ja pelien yst\u00e4vi\u00e4 ja Applen oma Lisa oli liian kallis laajempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Macintosh kuitenkin erottui selke\u00e4sti: sen graafinen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4, hiiren k\u00e4ytt\u00f6, kompakti muotoilu, ter\u00e4v\u00e4 mustavalkon\u00e4ytt\u00f6 ja valmiiksi asennetut luovat ohjelmat tekiv\u00e4t siit\u00e4 koneen, joka oli suunniteltu ihmisille, ei insin\u00f6\u00f6reille. Vaikka Macintosh ei syrj\u00e4ytt\u00e4nyt IBM PC:t\u00e4 valtavirrassa, sen merkitys oli suuri. Se loi pohjan graafiselle k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4lle, joka my\u00f6hemmin levisi Windowsin ja muiden j\u00e4rjestelmien kautta koko maailmaan. Macintosh osoitti, ett\u00e4 tietokone voi olla enemm\u00e4n kuin tekninen ty\u00f6kalu \u2013 se voi olla v\u00e4line luovuuteen, visuaaliseen ilmaisuun ja yksil\u00f6llisyyteen. 1980-luvun Macintosh on yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 symboli siit\u00e4 hetkest\u00e4, kun tietotekniikka alkoi muuttua pienen piirin harrastuksesta laajemman yleis\u00f6n arkip\u00e4iv\u00e4iseksi ty\u00f6kaluksi.<\/p>\n

Kun Apple esitteli Macintosh-tietokoneen 24. tammikuuta 1984, se ei esitellyt pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uutta tietokonetta, vaan t\u00e4ysin uudenlaisen tavan, jolla ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa teknologian kanssa. Macintosh syntyi Jef Raskinin visiosta edullisesta, helppok\u00e4ytt\u00f6isest\u00e4 tietokoneesta tavallisille kuluttajille, mutta kun Steve Jobs tuli mukaan projektiin, se sai kunnianhimoisemman suunnan. Jobs n\u00e4ki mahdollisuuden tuoda markkinoille kone, jossa oli graafinen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 ja hiiri \u2013 teknologiat, joihin h\u00e4n oli tutustunut ensimm\u00e4isen kerran Xerox PARC:ssa. Tuolloin t\u00e4llaiset innovaatiot olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuntemattomia tavallisille tietokoneen k\u00e4ytt\u00e4jille. Macintoshin kehitt\u00e4minen oli intensiivinen ja luova prosessi. Suunnittelutiimi pyrki luomaan kaiken kattavan ratkaisun: pienen, esteettisesti miellytt\u00e4v\u00e4n laitteen, jota voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heti pakkauksesta otettuna.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 Macintoshissa oli 8 MHz:n Motorola 68000 -prosessori, 128 kt RAM-muistia ja 9 tuuman yksiv\u00e4rinen n\u00e4ytt\u00f6, jonka resoluutio oli 512\u00d7342. Tallennus tapahtui 3,5 tuuman levykkeill\u00e4, jotka olivat moderneja ja kest\u00e4vi\u00e4 verrattuna tuolloin yleisiin suurempiin ja taipuisampiin 5,25 tuuman levykkeisiin.<\/p>\n

Sen k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 oli t\u00e4ysin graafinen ja perustui ikkunoihin, kuvakkeisiin, valikoihin ja hiirell\u00e4 ohjattavaan osoittimeen. MacPaint- ja MacWrite-ohjelmistojen kanssa Macintosh pystyi suorittamaan tekstink\u00e4sittely- ja grafiikkat\u00f6it\u00e4 heti k\u00e4ytt\u00f6valmiina.<\/p>\n

1980-luvulla Macintoshia voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4:<\/p>\n