{"id":3651,"date":"2023-04-04T21:08:00","date_gmt":"2023-04-04T21:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/?p=3651"},"modified":"2025-12-27T08:33:59","modified_gmt":"2025-12-27T06:33:59","slug":"salora-manager","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/laitteet\/salora-manager\/","title":{"rendered":"Salora Manager"},"content":{"rendered":"

Salora - tietokone lainahy\u00f6heniss\u00e4<\/h4>\n

1980-luvun alkupuolella kotitietokoneet vy\u00f6ryiv\u00e4t maailmalle kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Erityisesti yksi varhaisen tietokonekauden kiinnostavimmista ilmi\u00f6ist\u00e4 oli Salora Manager. Se oli kotitietokone, joka ei ollut teknisesti suomalainen, mutta joka myytiin suomalaisella tuotemerkill\u00e4. Se oli \nVTech Laser 2001 -tietokoneen suomalainen versio ja se tarjosi kuluttajille edullisen v\u00e4yl\u00e4n tietotekniikan maailmaan hieman ennen Commodore 64:n ja MSX-standardin yleistymist\u00e4. Ideahan oli varsin n\u00e4pp\u00e4r\u00e4. Monissa talouksissa oli Saloran radioita sek\u00e4 televisioita, niill\u00e4 oli varsin hyv\u00e4 maine ja valmis jakeluverkosto olemassa. Miksip\u00e4 sit\u00e4 ei kuluttajille tarjottaisi sitten my\u00f6s Saloran kotitietokoneita, lienee Saloran markkinointiosasto asiaa n\u00e4in tuuminut? Projekti polkaistiin k\u00e4yntiin ja laitteet saivat alkunsa nimill\u00e4 Salora Fellow ja Salora Manager.<\/p>\n

Tietokone k\u00e4ytti Microsoftin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 BASIC-tulkkia. Ohjelmia ladattiin C-kaseteilta mutta my\u00f6s 5,25 -tuuman diskettiasema oli saatavana. My\u00f6s harvoja moduulipelej\u00e4 esiintyi, kuten esimerkiksi Auto Chase. Kasettiasema ei ollut sis\u00e4\u00e4nrakennettu, vaan se liitettiin erikseen \u2013 usein k\u00e4ytettiin tavallista kotistereon kasettinauhuria. Koneen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 avautui BASIC -kehitysymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saattoi kirjoittaa ohjelmia ja vaikkapa piirt\u00e4\u00e4 graafisia kuvioita. Salora Managerille julkaistiin pieni valikoima pelej\u00e4 ja ohjelmia. Koska laite perustui VTech Laser 2001:een, kaikki sen ohjelmat toimivat Salora Managerissa \u2013 joko kasetilla tai koodattuna manuaalisesti BASIC-tulkin kautta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Salora Manager oli suunnattu selv\u00e4sti aloittelijoille ja perheille, jotka halusivat edullisen tavan tutustua tietokoneisiin. Se oli my\u00f6s opetusv\u00e4line ja ohjelmoinnin harjoittelualusta, ei niink\u00e4\u00e4n pelikone. Salora Manager ei ehtinyt saada suurta jalansijaa, koska kotitietokonemarkkinat kehittyiv\u00e4t ja keskittyiv\u00e4t nopeasti muutamaan vaihtoehtoon. Vuonna 1984\u20131985 sen ohi ajoivat teknisesti ylivoimaiset ja pelitarjonnaltaan laajemmat koneet kuten Commodore 64 ja MSX-laitteet. Salora Manager j\u00e4i lyhytik\u00e4iseksi, mutta sill\u00e4 oli oma roolinsa suomalaisten ensikosketuksessa tietotekniikkaan. Nyky\u00e4\u00e4n Salora Manager on osa suomalaista tietotekniikkahistoriaa. Sit\u00e4 arvostetaan nimenomaan sen kotimaisen br\u00e4ndin ja ajan hengen vuoksi. Retrokokoelmissa kone on kiinnostava kuriositeetti \u2013 muistutus siit\u00e4, kun tietotekniikka oli viel\u00e4 uutta, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja hieman kokeellista. Salora Manager oli osa maailmanlaajuista VTech-yhti\u00f6it\u00e4, mutta Suomessa se sai oman identiteettins\u00e4. Se toi edullisen kotitietokoneen suomalaisiin koteihin aikana, jolloin tietokoneet eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Salora Manager on t\u00e4rke\u00e4 osa Kallion tietokonemuseon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 I love 8-bit\u00ae -tietokonen\u00e4yttely\u00e4, jossa laitetta p\u00e4\u00e4see kokeilemaan. Kovin monta vuotta ei mennyt siit\u00e4, kun Salora Managerin j\u00e4lkeen Nokia aloitti matkapuhelimillaan maailmanvalloituksen itse kehitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n tuotteilla. Vaatimattomista l\u00e4ht\u00f6kohdista huolimatta, Suomessa onnistuttiin itse kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietotekniikkaan maailmanluokan kuluttajatuotteita. Vaikka ep\u00e4onniset ja varsin kehnot Saloran tietokoneet eiv\u00e4t ottaneetkaan tuulta purjeisiin markkinolla. Melko pian Saloran tietokonepyrinn\u00f6t p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t ja yhti\u00f6 totesi vet\u00e4neen vett\u00e4 keuhkoon Vtech -tietokoneilla 1985.<\/p>\n

—<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vtech -tietokoneet alustana<\/h5>\n

1980-luvun alussa henkil\u00f6kohtaisten tietokoneiden markkinat olivat pirstaloituneet, kokeiluluonteiset ja vahvasti kansallisten ja alueellisten olosuhteiden muovaamat. Vaikka Commodore, Sinclair ja Atari kaltaiset globaalit tuotemerkit hallitsivat otsikoita, Euroopassa ja Aasiassa syntyi ekosysteemi lisensoiduista, uudelleen br\u00e4nd\u00e4tyist\u00e4 ja paikallisesti markkinoiduista tietokoneista. Yksi havainnollisimmista esimerkeist\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 oli VT Laser 2001, tietokone, joka oli aasialaisen valmistuksen, brittil\u00e4isen muotoilun ja eurooppalaisen kulutuselektroniikan br\u00e4nd\u00e4yksen risteyskohdassa. Suomessa t\u00e4m\u00e4 tietokone tuli tunnetuksi nimell\u00e4 Salora Manager, jossa paikallinen sek\u00e4 perinteinen ja tunnettu elektroniikkavalmistaja hy\u00f6dynsi tuotemerkki\u00e4\u00e4n kuluttajamarkkinoilla.<\/p>\n

VT Laser 2001 -mallin valmisti Video Technology Ltd. (Vtech), joka on hongkongilainen yritys, ja joka sittemmin tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi opetusteknologiasta. Vtech Laser 2001 esiteltiin noin vuonna 1983 osana VTechin laajempaa Laser-sarjaa, johon kuului my\u00f6s muita malleja, kuten Laser 110, Laser 210 ja Laser 310. Laser 2001 oli t\u00e4m\u00e4n tuoteperheen keskitasoinen malli, joka tarjosi enemm\u00e4n ominaisuuksia kuin perustason mallit, mutta oli silti edullinen. Suomessa tietokonetta markkinoitiin nimell\u00e4 Salora Manager, ja sen jakelusta vastasi Salora, tunnettu kotimainen elektroniikkayritys, joka tunnettiin p\u00e4\u00e4asiassa televisioista ja radiolaitteista. Br\u00e4ndin uudelleennime\u00e4misstrategia ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n harvinaista 1980-luvun kovilla kierroksilla k\u00e4ynneill\u00e4 kotitietokoneiden markkinoilla. T\u00e4ll\u00e4 tavalla paikalliset valmistajat pystyiv\u00e4t osallistumaan kasvavaan kotitietokonemarkkinaan ilman, ett\u00e4 heid\u00e4n tarvitsi kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin uutta alustaa. Tarjoamalla Laser 2001:n Salora-nimell\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 sai v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uskottavuutta suomalaisilta kuluttajilta, jotka yhdistiv\u00e4t br\u00e4ndin luotettavuuteen ja paikalliseen tukeen. Suomen ulkopuolella sama laitteisto esiintyi eri nimill\u00e4 jakelijasta riippuen, mik\u00e4 vahvisti Laser 2001:n identiteetti\u00e4 alueellisesti mukautettuna tietokoneena pikemminkin kuin globaalisti yhten\u00e4isen\u00e4 alustana.<\/p>\n

Teknisesti VT Laser 2001 perustui Zilog Z80 -prosessoriin, jonka kellotaajuus oli noin 3,25 MHz. Se toimitettiin yleens\u00e4 16 tai 32 kt:n RAM-muistilla, ja ROM-muistissa oli Microsoftin kehitt\u00e4m\u00e4 BASIC-tulkki. Grafiikkakapasiteetti oli vaatimaton mutta toimiva, ja se tarjosi 256\u00d7192 pikselin tarkkuuden ja rajoitetun v\u00e4ripaletin, joka oli suurin piirtein verrattavissa varhaisten Sinclair-koneiden ominaisuuksiin. Ohjelmistot ladattiin p\u00e4\u00e4asiassa kasettinauhoilta, mik\u00e4 heijasti j\u00e4rjestelm\u00e4n kustannustietoisuutta ja ajan teknologisia normeja. K\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 oli tarkoituksella yksinkertainen. K\u00e4ynnistyksen yhteydess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jille avautui suoraan BASIC-tulkki, joka kannusti kokeilemaan, oppimaan ja ohjelmoimaan. Modernissa mieless\u00e4 monimutkaista k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei ollut, basic-tulkki toimi k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 teki siit\u00e4 erityisen sopivan opetusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kouluja ja perheit\u00e4 kannustettiin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Manager paitsi pelilaitteena, niin my\u00f6s ty\u00f6kaluna ohjelmoinnin, logiikan ja tietotekniikan perusteiden oppimiseen.<\/p>\n

Salora Managerin ja VT Laser 2001:n arvostelut lehdiss\u00e4 olivat maltillista ja pragmaattista. Suomalaiset ja eurooppalaiset tietokonelehdet ylistiv\u00e4t yleisesti koneen edullista hintaa, vankkaa rakennetta ja suhteellisen hyv\u00e4\u00e4 n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6\u00e4, jota pidettiin usein parempana kuin varhaisten ZX Spectrum -mallien kumin\u00e4pp\u00e4imist\u00f6j\u00e4. Arvostelijat huomauttivat my\u00f6s, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 oli aloittelijoille helppok\u00e4ytt\u00f6inen, erityisesti BASIC-ohjelmoinnin osalta. Kritiikki\u00e4kin esitettiin kuitenkin yht\u00e4 lailla. Toimittajat huomauttivat tietokoneen rajoitetusta grafiikasta ja \u00e4\u00e4nest\u00e4, hitaasta kasettien lataamisesta ja suhteellisen pienest\u00e4 ohjelmistokirjastosta verrattuna hallitseviin alustoihin, kuten Commodore 64. N\u00e4ist\u00e4 kritiikeist\u00e4 huolimatta VT Laser 2001 oli t\u00e4rke\u00e4 omassa kontekstissaan sill\u00e4 maissa kuten Suomessa, joissa kotitietokoneet olivat kalliita eiv\u00e4tk\u00e4 aina saaneet hyv\u00e4\u00e4 tukea, niin Salora Manager tarjosi paikallisen tuotemerkin vaihtoehdon, joka madalsi kynnyst\u00e4 tietokoneiden hankintaan. Monille k\u00e4ytt\u00e4jille se oli ensimm\u00e4inen kosketus tietotekniikkaan \u2013 BASIC-ohjelmien kirjoittaminen, yksinkertaisten pelien lataaminen ja ohjelmistojen ja laitteistojen vuorovaikutuksen ymm\u00e4rt\u00e4minen. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Laser 2001 t\u00e4ytti t\u00e4rke\u00e4n siirtym\u00e4vaiheen roolin, samanlaisen kuin Sinclair ZX Spectrum Isossa-Britanniassa tai Commodore VIC-20 Saksassa.<\/p>\n

Salora Manager oli esimerkki varhaisen kotitietotekniikan globalisaatiosta. Aasiassa suunniteltu ja valmistettu, brittil\u00e4isist\u00e4 8-bittisist\u00e4 arkkitehtuureista inspiraationsa saanut ja eurooppalaisilla tuotemerkeill\u00e4 myyty Laser 2001 osoitti, kuinka tietotekniikka ylitti rajat jo kauan ennen kansainv\u00e4lisen standardoinnin syntymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa mahdollisti nopean markkinoille p\u00e4\u00e4syn, mutta sen hintana oli pitk\u00e4n aikav\u00e4lin yhten\u00e4isyyden puute. Ohjelmistoekosysteemit olivat pirstaloituneita, p\u00e4ivitykset olivat rajallisia ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t olivat usein sidottuja alustoihin, joiden kaupallinen elinkaari oli lyhyt.<\/p>\n