VIC-20 ilmestyi ensimm\u00e4isen kerran Japanissa vuoden 1980 lopulla nimell\u00e4 VIC-1001<\/strong>VIC20 -tietokonetta markkinoitiin maailman ensimm\u00e4isen\u00e4 alle 300 dollarin t\u00e4ysv\u00e4risen\u00e4 tietokoneena. Vuoden 1981 alussa se saapui Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, ja sen mukana tuli ovela mainoskampanja, jossa korostettiin yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja hauskuutta teknisten ominaisuuksien sijaan. Televisiomainoksissa esiintyi n\u00e4yttelij\u00e4 ja my\u00f6hemmin Star Trek -t\u00e4hti William Shatner, joka kutsui katsojat \u201dtapaamaan yst\u00e4v\u00e4llisen tietokoneen\u201d. Commodoren p\u00e4\u00e4t\u00f6s myyd\u00e4 VIC-20 tavallisissa v\u00e4hitt\u00e4ismyym\u00e4l\u00f6iss\u00e4, kuten K-Martissa ja Woolworth'sissa, eik\u00e4 erikoisliikkeiss\u00e4, oli yht\u00e4 lailla vallankumouksellinen. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tietokone esitettiin televisioiden, radioiden ja stereojen rinnalla, kutsuen ostajia viem\u00e4\u00e4n kotiin, jolla p\u00e4\u00e4see kiinni aikansa digitaaliseen maailmaan.<\/p>\n Tuloksena oli v\u00e4lit\u00f6n kaupallinen menestys. Vuoteen 1982 menness\u00e4 myynti oli ylitt\u00e4nyt 800 000 kappaletta, ja VIC-20:sta tuli historian ensimm\u00e4inen tietokone, jota myytiin yli miljoona kappaletta maailmanlaajuisesti. Sen elinkaaren aikana sit\u00e4 myytiin noin 2.5 million units<\/strong>, mik\u00e4 oli poikkeuksellinen luku sen aikakauden koneelle. Tuotantolinjoilla valmistettiin tiett\u00e4v\u00e4sti yli 9 000 yksikk\u00f6\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kysynn\u00e4n tyydytt\u00e4miseksi. Koneen edullinen hinta oli avaintekij\u00e4: alkuvuosina sen v\u00e4hitt\u00e4ismyyntihinta oli noin 299 dollaria, mutta vuonna 1983 sen sai jo alle 100 dollarilla. Hinnan romahdus, joka johtui sek\u00e4 Commodoren omasta sirujen valmistuksesta ett\u00e4 kovasta kilpailusta, auttoi muuttamaan tietokoneet valtavirran kulutustavaraksi.<\/p>\n Aikakauden arvostelut heijastivat VIC-20:n saamaa innostusta. Your Computer<\/em> lehti kuvaili sit\u00e4 \u201dhyvin suunnitelluksi ja valmistetuksi kuluttajatietokoneeksi, jonka hinta tekee siit\u00e4 yhden parhaista t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 saatavilla olevista ostoksista\u201d. Arvostelijat kehuttivat sen kirkkaita v\u00e4rej\u00e4, integroitua n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6\u00e4 ja ROM-muistiin sis\u00e4llytetty\u00e4 Microsoft BASIC -ohjelmointikielt\u00e4, joka teki ohjelmoinnista helpon jopa aloittelijoille. Kritiikki kohdistui yleens\u00e4 koneen rajalliseen muistiin, pieneen merkkipohjaiseen n\u00e4yt\u00f6n resoluutioon ja suhteellisen hitaaseen kasettitallennustilaan. N\u00e4m\u00e4 olivat kuitenkin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 valituksia verrattuna sen yleiseen vetovoimaan. Toimittajille ja opettajille VIC-20 symboloi ensimm\u00e4ist\u00e4 todella \u201dk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4\u201d tietokonetta \u2013 sellaista, jota lapset voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 peleihin ja oppimiseen ja jonka vanhemmat voivat perustella koulutuksellisena investointina.<\/p>\n <\/p>\n VIC-20 l\u00f6ysi paikkansa sek\u00e4 perheen viihdelaitteena ja ohjelmoinnin opettelussa. Tavalliseen televisioon kytkettyn\u00e4 sill\u00e4 voitiin pelata yksinkertaisia arcade-tyylisi\u00e4 pelej\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetusohjelmistoja tai ohjelmoida suoraan BASIC-kielell\u00e4. Monille omistajille se oli ensimm\u00e4inen kosketus tietokoneohjelmointiin, tietojen k\u00e4sittelyyn tai jopa tekstink\u00e4sittelyyn. Koulut ottivat sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n edullisena koulutustietokoneena, ja pienet yritykset k\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 toisinaan yksinkertaisiin tietokanta- tai kirjanpitoteht\u00e4viin. Kasettipaikat ja laajennusportit mahdollistivat muistin p\u00e4ivitykset ja oheislaitteet, kuten levyasemat, tulostimet ja modeemit, mik\u00e4 antoi laitteelle yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n sen yksinkertaisuudesta huolimatta. Vuosien 1981 tai 1982 keskivertokuluttajalle VIC-20 tarjosi vastustamattoman yhdistelm\u00e4n helppok\u00e4ytt\u00f6isyytt\u00e4, v\u00e4rej\u00e4 ja luovuutta.<\/p>\n Kilpailu oli kuitenkin kovaa ja armotonta. Yhdistyneess\u00e4 kuningaskunnassa Sinclair Research toi markkinoille ZX81-mallin, jonka hinta oli noin puolet edellisen mallin hinnasta, mik\u00e4 houkutteli hintatietoisia ostajia. Yhdysvalloissa Texas Instruments toi markkinoille TI-99\/4A-mallin, joka ylpeili 16-bittisell\u00e4 arkkitehtuurilla ja kehittyneell\u00e4 grafiikalla, ja ryhtyi aggressiiviseen hintakilpailuun Commodoren kanssa. Atari houkutteli pelaajia 400- ja 800-malleillaan, joissa oli ylivoimainen grafiikka ja \u00e4\u00e4ni. Apple jatkoi hallitsevaa asemaansa koulutus- ja pienyrityssegmentin yl\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Apple II Plus -mallillaan. VIC-20 piti kuitenkin pintansa korostamalla helppok\u00e4ytt\u00f6isyytt\u00e4, edullisuutta ja jatkuvasti laajenevaa peli- ja sovellusvalikoimaa. Commodore valmisti omat sirunsa, joka mahdollisti sen, ett\u00e4 yhti\u00f6 pystyi alittamaan hinnat kilpailijoihinsa n\u00e4hden, jotka olivat riippuvaisia kolmansien osapuolten toimittajista.<\/p>\n Vuoteen 1982 menness\u00e4 Commodore oli kuitenkin jo valmistellut VIC-20:n seuraajan, joka varjostaisi sen tulevasuutta: Commodore 64<\/strong>Kes\u00e4ll\u00e4 esitelty Commodore 64 tarjosi 64kt muistia, paremmat grafiikat ja \u00e4\u00e4net sek\u00e4 edullisen hintatason. Vanhemman koneen myynti alkoi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 laskea. VIC-20 jatkoi kuitenkin vakaata myynti\u00e4 useiden vuosien ajan, usein edullisempana vaihtoehtona tehokkaammalle sisarmallilleen. Tuotanto lopetettiin virallisesti vuonna tammikuussa 1985<\/strong>, mik\u00e4 merkitsi samalla merkitt\u00e4v\u00e4n aikakauden p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 Commodorella. Olihan VIC-20 sent\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen tietokone, jota valmistettiin yli miljoona kappaletta. T\u00e4m\u00e4 tapahtui alkuvuodesta 1983, vain muutamaa viikkoa ennen Applen omaa saavutusta.<\/p>\n Vaikka VIC-20:n elinkaari oli lyhyt, sen perint\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4. Se osoitti, ett\u00e4 kotitietokone voi olla edullinen, helppok\u00e4ytt\u00f6inen ja aidosti hauska k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se mursi psykologisen esteen, joka oli saanut tietokoneet vaikuttamaan pelottavilta tai elitistisilt\u00e4, ja muutti ne uteliaisuuden kohteiksi. Miljoonille k\u00e4ytt\u00e4jille VIC-20 oli ensimm\u00e4inen askel digitaaliaikaan \u2013 kone, jolla he oppivat koodaamaan, kokeilemaan ja kuvittelemaan, mihin tietokoneet kykenev\u00e4t. Commodore oppi sen suunnittelusta, markkinoinnista ja tuotannosta, ja n\u00e4m\u00e4 oppitunnit johtivat suoraan Commodore 64:n ylivoimaiseen menestykseen. Siit\u00e4 tulikin sitten kaikkien aikojen myydyin tietokone.<\/p>\n J\u00e4lkik\u00e4teen tarkasteltuna vuosi 1980 edustaa k\u00e4\u00e4nnekohtaa teknologian historiassa. Se oli vuosi, jolloin tietotekniikka alkoi siirty\u00e4 erikoistuneista laboratorioista ja harrastajien ty\u00f6pajoista olohuoneisiin. Commodore VIC-20 oli t\u00e4m\u00e4n muutoksen keski\u00f6ss\u00e4: se ei ollut aikansa tehokkain tietokone, mutta ehk\u00e4p\u00e4 helpoin l\u00e4hesty\u00e4. Se oli tietokone, joka opetti sukupolvelle, ett\u00e4 tietokoneet eiv\u00e4t olleet vain tiedemiesten tai kirjanpit\u00e4jien ty\u00f6kaluja. Sen leip\u00e4laatikkoa muistuttavan muovikotelon ja kirkkaiden televisiov\u00e4rien takana piili lupaus digitaalisesta tulevaisuudesta, josta mahdollisimman moni voisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 osalliseksi.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/Kuvakaappaus-2024-07-27-23-47-37.ilove8bit.png\")