Mik\u00e4 on MIDI ja miten MIDI toimii?<\/b><\/p>\n
Vuonna 1983 julkaistu MIDI-standardi (Musical Instrument Digital Interface \/ MIDI 1.0) on tiedonsiirtotapa, jolla ohjataan MIDI-yhteensopivaa laitteistoa. MIDI ei siirr\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4, se siirt\u00e4\u00e4 viestej\u00e4, jotka ohjavat MIDI-laitteiden toimintaa. MIDI-tietoa siirrettiin alun perin eri laitteiden v\u00e4lille kytketyll\u00e4 DIN-kaapeleilla, mutta nyky\u00e4\u00e4n tieto liikkuu suurimmaksi osaksi USB-kaapeleilla ja my\u00f6s langattomasti.Esimerkki toiminnasta: painetaan koskettimiston kosketinta, olkoon se vaikka s\u00e4vel \u201dC\u201d. Koskettimistosta l\u00e4htee midi-viesti, joka kertoo vaikkapa tietokoneella olevalle nuotinnusohjelmalle (toiselta nimelt\u00e4\u00e4n sekvensseriohjelma), ett\u00e4 nyt painettiin s\u00e4velt\u00e4 \u201dC\u201d ja siit\u00e4 ohjelma tekee merkinn\u00e4n nuottiviivastolle eli tallentaa soitetun s\u00e4velen tiedon ja ajankohdan aikajanalle. Viesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi useita muitakin tietoja, esimerkiksi kuinka lujaa tai pitk\u00e4\u00e4n kosketinta painetaan, vaihdetaanko laitteen \u00e4\u00e4nt\u00e4 kesken soiton ja niin edelleen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voidaan nuotinnusohjelmasta toistaa \u00e4skeinen, tallennettu s\u00e4vel soi koskettimiston sis\u00e4ll\u00e4 olevasta \u00e4\u00e4nil\u00e4hteest\u00e4. Nuotinnusohjelma siis antaa koskettimiston sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4lle \u00e4\u00e4nilaitteelle komennon soittaa s\u00e4vel \u201dC\u201d eik\u00e4 koskettimiin tarvitse koskea.<\/p>\n
Mink\u00e4laisia MIDI-laitteita on olemassa?<\/strong><\/p>\n MIDI-laitteita on saatavilla useita erilaisia. Tietokone on yksi MIDI-laite, jos siihen on kytketty MIDI-portit ja sopiva ohjelmisto MIDI-ohjaukseen. Lis\u00e4ksi on samplereita, joilla nauhoitetaan oikeita \u00e4\u00e4ni\u00e4, esim. laulua ja kitaraa, rumpukoneita tai s\u00e4hk\u00f6rumpuja, joissa on tallennettuna synteettisi\u00e4 rumpu\u00e4\u00e4ni\u00e4 tai oikeista rummuista nauhotettuja \u00e4\u00e4ni\u00e4. MIDIn avulla n\u00e4m\u00e4 laitteet voidaan yhdist\u00e4\u00e4 kokonaisuudeksi. MIDI-koskettimistot ei aina sis\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nilaitetta, t\u00e4llaisilla koskettimilla eli kontrollereilla ohjataan erillist\u00e4 MIDI-\u00e4\u00e4nilaitetta, ts. modulia, \u00e4\u00e4nien tuottamiseen. Kontrolloreita on erityyppisi\u00e4, jotkin j\u00e4ljittelev\u00e4t perinteist\u00e4 soitinta, esimerkiksi MIDI-saksofoni. MIDI-saksofoni n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 melko lailla tavalliselta saksofonilta, mutta ei toimi ilman s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tai MIDI-protokollaa. MIDI-ohjaimia on saatavilla my\u00f6s perinteisille soittimille. Esimerkiksi kitaraan voi asentaa sille suunnitellun MIDI-ohjaimen ja kitaristi voi siten soitella mink\u00e4 tahansa MIDI-\u00e4\u00e4nilaitteen \u00e4\u00e4ni\u00e4 kitaran ominaisuuksilla h\u00f6ystettyn\u00e4. Periaatteessa mihin tahansa ei-MIDI-laitteeseen voi asentaa MIDI-ohjaimen ja ohjata sill\u00e4 toista MIDI-laitetta. MIDI-ohjaimia on saatavana erilaisina rakennussarjoina, joita voi soveltaa mielikuvituksen mukaan.<\/p>\n Esihistoriaa, aika reilusti ennen MIDI\u00e4<\/b><\/p>\n Elvis ja Chuck Berry nauhoittivat ensimm\u00e4iset tuotoksensa yhdell\u00e4 mikrofonilla, yhdelle magneettiraidalle. Tuolloin kaikki soittoon ja lauluun osallistuvat muusikot kokoontuivat samanaikaisesti \u00e4\u00e4nityskoppiin ja kappale nauhoitettiin levytyskuntoon kertasoitolla. Magneettinauha oli kallista tavaraa, eik\u00e4 useita uusintanauhoituksia eli ottoja tehty helposti, varsinkaan uransa alussa olleille artisteille. My\u00f6hemmin The Beatles k\u00e4ytti 1960-luvun tuotoksissaan 4-raituria eli studiossa voitiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 soittaa nelj\u00e4lle eri raidalle kappale. Yhdelle raidalle tuli kitara, toiselle basso, kolmannelle rummut ja nelj\u00e4nnelle laulut. Joskus laulut ja kitarat nauhoitettiin samaan aikaan, jotta voitiin lis\u00e4t\u00e4 kolmelle j\u00e4ljell\u00e4 olevalle raidalle rumpujen ja basson lis\u00e4ksi jotain muuta, esimerkiksi kuorolaulua. Oli my\u00f6s mahdollista luovia siten, ett\u00e4 nelj\u00e4 raitaa saatiin t\u00e4yteen onnistuneella soitolla ja sitten nauhoitettiin tuo onnistunut soitto uuden 4-raitanauhan yhdelle raidalle. Saatiin siis luovuudella k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo 7-raitaa. T\u00e4ss\u00e4 oli kuitenkin jo aika paljon haastetta, ensimm\u00e4isten nauhoituksien piti onnistua t\u00e4ydellisesti ja sen j\u00e4lkeen uudet kolme raitaa piti my\u00f6s saada onnistumaan aiempien nauhoitusten tasoisesti. Aikaa yhden vaativan kappaleen nauhoituksiin saattoi kulua usein viikkoja. 1970-luvun alkupuolella yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuli 8-raitainen magneettinauha, jota useat 1970-luvun tunnetut artistit Queenist\u00e4 Led Zeppeliniin p\u00e4\u00e4siv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4iset syntetisaattorit ja rumpukoneet alkoivat tuolloin my\u00f6s muotoilemaan musiikkia, mutta edelleen niidenkin \u00e4\u00e4net piti nauhoittaa magneettinauhojen raidoille, joita oli rajallisesti tarjolla. Populaarimusiikin varhaisella aikakaudella 1950-1970 luvuille, soitto- ja lauluvirheit\u00e4 kuuluu suosituilla levytyksill\u00e4 enemm\u00e4n kuin 1980-luvulla ja sen j\u00e4lkeen. Joskus jouduttiin tyytym\u00e4\u00e4n kompromissiin lopputuloksen suhteen levy-yhti\u00f6n kustantaman studioajan ja \u201dmagneettinauhabudjetin\u201d loppuessa.<\/p>\n MIDIn vaikutus<\/b><\/p>\n Ennen MIDI\u00e4 laitevalmistajilla oli omia ohjaustapoja laitteilleen, mutta yleisesti yhteensopivaa, laitteista riippumatonta standardia ei ollut. Syntetisaattorien ja muiden digitaalisten laitteiden \u00e4\u00e4net soitettiin studiossa magneettinauhoille, omille raidoilleen muiden instrumenttien tavoin. Jos nauhoitettua \u00e4\u00e4nt\u00e4 halusi vaihtaa, soitettiin ja nauhoitettiin s\u00e4vellys uudelleen. Nauha-aikakaudella editointi ja uusien versioiden kokeilu oli hidasta ja kallista.<\/p>\n MIDI toi uuden tavan tehd\u00e4 nauhoituksia ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digitaalisia laitteita. Edistyksellist\u00e4 oli, ettei en\u00e4\u00e4 tarvinnut nauhoittaa s\u00e4velteosta sellaisenaan kalliille nauhalle, vaan voitiin koekuunnella ja muokata s\u00e4vellyst\u00e4 MIDI-laitteella tai sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ohjelmalla loputtomiin uudelleen, kunnes se kuulosti nauhoituskelpoiselta. Nuotteja kirjoiteltiin nuotinnusohjelmaan ja k\u00e4skettiin nuotinnusohjelman soittamaan s\u00e4velm\u00e4 jollain MIDI-yhteensopivalla laitteella, johon oli tallennettu \u00e4\u00e4ni\u00e4. Kun s\u00e4velm\u00e4 soi, voitiin \u00e4\u00e4ni\u00e4 vaihtaa kesken soiton ja kokeilla mink\u00e4laisia uusia vivahteita musiikkiin saisi. Toisaalta voitiin my\u00f6s soitella jollain \u00e4\u00e4ni\u00e4 tuottavalla MIDI-laitteella s\u00e4velm\u00e4 ja katsoa nuotinnusohjelmasta mit\u00e4 nuotteja sinne ilmestyi. MIDI-laitteita voitiin ketjuttaa kaapeleilla yhteen. Esimerkiksi viisi syntetisaattoria voitiin kytke\u00e4 yhteen ketjuun ja soittamalla yht\u00e4 koskettimistoa, tuli ulos kerralla viiden laitteen \u00e4\u00e4net. N\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nist\u00e4 saatu MIDI-tieto voitiin koota nuotinnusohjelmaan. MIDI-ohjaus my\u00f6s toi yhden ylivoimaisen edun ihmiseen soittoon n\u00e4hden: se pystyi k\u00e4skem\u00e4\u00e4n ohjaamiensa instrumenttien toimimaan t\u00e4ydellisess\u00e4 rytmiss\u00e4. Virheett\u00f6myys ei haitannut varsinkaan elektronisen musiikin tekij\u00f6it\u00e4, siit\u00e4 tulikin t\u00e4llaisen musiikkiteollisuuden uusi normaali. Virheett\u00f6myys kuitenkin haittasi joitain tahoja sen verran, ett\u00e4 jo varhaisessa vaiheessa musiikin tekemiseen k\u00e4ytett\u00e4viin MIDI-ohjelmistoihin tuli mukaan \u201dihmism\u00e4inen\u201d-toiminto, joka matki ihmisen tapaa soittaa. Aluksi tehtiin esimerkiksi virheet\u00f6n rumpuraita ja sitten lis\u00e4ttiin soittoon ihmism\u00e4ist\u00e4 luonnollisuutta. MIDIn k\u00e4ytt\u00e4minen \u00e4\u00e4nilaitteiden ohjaamisessa v\u00e4hensi \u201daitojen\u201d instrumenttien ja niit\u00e4 soittavien muusikkojen tarvetta, varsinkin kun sill\u00e4 ohjattavien syntetisaattorien \u00e4\u00e4nimaailma kehittyi nopeasti. Toisaalta monet artistit saivat MIDIn mahdollisuuksien ansiosta inspiraation tuottaa kappaleita vain keinotekoisilla \u00e4\u00e4nill\u00e4. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 tunnettuja elektronisen musiikin artisteja syntyi massoittain 1980-luvun taitteen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Kaikki t\u00e4m\u00e4 MIDI-standardin ja sit\u00e4 seuraavien laitteiden ja ohjelmistojen mahdollistama kehitys nopeutti studioty\u00f6skentely\u00e4 valtavasti. Studioajan ja materiaalikustannusten v\u00e4hetess\u00e4, levytyksiin tarvittava p\u00e4\u00e4oman tarve laski ja samalla uusien artistien kynnys p\u00e4\u00e4st\u00e4 musiikkibisnekseen madaltui. Toisaalta uudet artistit pystyiv\u00e4t hintojen laskiessa hankkimaan my\u00f6s laitteita itse tai vuokraamaan studioaikaa halvemmalla. Uusi trendi alkoi hahmottumaan: artistit saattoivat tuoda musiikkinsa riitt\u00e4v\u00e4n valmiina levy-yhti\u00f6iden arvioitavaksi, jolloin levytyssopimuskin saattoi helpommin synty\u00e4.<\/p>\n Tietokoneet ja MIDI<\/b><\/p>\n Tietokone pystyi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n paljon laskutoimituksia lyhyess\u00e4 ajassa, mutta niiss\u00e4 oli kuitenkin verrattain rajalliset \u00e4\u00e4nipiirit. Edes parhaat tietokoneiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t \u00e4\u00e4nipiirit eiv\u00e4t riitt\u00e4neet, koska tarvittiin aiemmin mainittuja useita raitoja kokonaisvaltaisten levytysten tekemiseen. Esimerkiksi siin\u00e4 miss\u00e4 Commodoren Amiga loisti \u00e4\u00e4nipiirill\u00e4\u00e4n tietokoneella tehtyjen tuotosten parissa (vrt. demot, pelit), niin Atari ST loisti sis\u00e4\u00e4nrakennettujen MIDI -porttien ansiosta studiokoneena. Siin\u00e4 miss\u00e4 Amigalla tuotettuja melodioita kuuli peleiss\u00e4 ja demoissa, Atarilla tuotetut biisit soivat radiossa ja MTV:ll\u00e4.<\/p>\n Atari ST -tietokonesarja oli erityisen suosittu musiikkia tekev\u00e4n kansanosan keskuudessa sen sis\u00e4\u00e4nrakennettujen MIDI-porttiensa ansiosta. MIDI on edelleen standardi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mutta Atari on poistunut kuvioista jo ajat sitten. Edelleenkin on olemassa ohjelmistoja, joilla on yhteys Atari ST:n kultakauteen midi-pohjaisessa musiikin tekemisess\u00e4. Esimerkiksi Applen Logic Pro:n taustalla on vaikuttanut C-Lab yhti\u00f6, joka julkaisi Notatorin Atari ST:lle 1988 ja toinen tunnettu ohjelmisto on Steinbergin kehitt\u00e4m\u00e4 ja vuonna 1988 julkaistu Cubase Atari ST:lle. Molemmat siis ovat hyviss\u00e4 voimissa edelleen, Notator on vaihtanut pariin kertaan nime\u00e4\u00e4n ja omistajaa, ja Cubase jatkaa Steinbergin alaisuudessa edelleen. Miksi sitten Atari ST valtasi musiikkiteollisuuden ykk\u00f6spaikan 1980-luvulla, vaikka Amiga r\u00f6kitti alkuper\u00e4isen Atari ST:n \u00e4\u00e4nimaailman mennen tullen ja palatessa kehittyneell\u00e4 sis\u00e4\u00e4nrakennetulla \u00e4\u00e4nipiirill\u00e4\u00e4n? 1980-luvulla oli useita MIDI-ohjelmistojen py\u00f6ritt\u00e4miseen sopivia tietokonealustoja, mm. Applen MacIntosh, em. Amiga ja NeXT, mutta niiden suurin ongelma oli hinta. 1980-luvulla hyv\u00e4t, musiikintekoon soveltuvat tietokoneet maksoivat yli 10000 markkaa, usein hintalappu l\u00e4henteli 15000:a markkaa. T\u00e4llaiset summat vastasivat tuolloin hyvin koulutetun ihmisen kuukausipalkkaa tai ylikin. Vaikka muille edullisemman luokan tietokoneille, mm. IBM PC:lle alkoi tulla MIDI-ohjelmistoja jo 1980-luvun loppupuolella, Atari ST oli pitk\u00e4\u00e4n helpompi ja valmiimpi alusta MIDI-ty\u00f6h\u00f6n, sek\u00e4 ohjelmistojen ett\u00e4 liitett\u00e4vyyden kannalta.<\/p>\n Atarissa oli nimitt\u00e4in, kalliimpien musiikintekoon hyvin soveltuvien tietokoneiden tapaan, MIDI-ohjaukseen tarvittavat portit sis\u00e4\u00e4nrakennettuina. Atari ST oli ensimm\u00e4inen ns. kuluttajahintainen laite, jolla voitiin vaivatta py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 MIDI-ohjelmistoja. Perusmallin \u201dhinnat alkaen\u201d eli noin 5000 markkaa tarkkoine mustavalkon\u00e4ytt\u00f6ineen maksanut Atari ST riitti mainiosti musiikin tekemiseen. Atarin kalliimmat ja tehokkaammat MEGA ST mallit olivat nekin selke\u00e4sti kilpailijoitaan halvempia ja mahdollistivat monipuolisemman musiikin tekemisen. Atari ST eri versioinaan on ollut olennainen osa mm. Fleetwood Macin1, Jean-Michel Jarren2, Mike Oldfieldin3, Depeche Moden4 ja Queenin5 levytyksi\u00e4. 1990-luvun lopulla elektronisen musiikin Fat Boy Slim6 teki kokonaisen menestysalbumin Atari ST:ll\u00e4 ja tuotti musiikkia t\u00e4st\u00e4kin eteenp\u00e4in l\u00e4hinn\u00e4 Atarilla. My\u00f6s suomalaisen Daruden megahitti Sandstorm7 tuotettiin Atarilla. Atari ST on vaikuttanut musiikkiin vuoden 1985 julkaisunsa j\u00e4lkeen pitk\u00e4lle aina 2000-luvulle saakka.1<\/sup>, Jean-Michel Jarre2<\/sup>, Mike Oldfield3<\/sup>, Depeche Mode4<\/sup> and Queen5<\/sup>. In the late 1990s, electronic music artist Fat Boy Slim6<\/sup> produced an entire hit album on the Atari ST and continued to produce music primarily on the Atari thereafter. The Finnish artist Darude\u2019s mega-hit \u2018Sandstorm\u20197<\/sup> was also produced on the Atari. The Atari ST has influenced music since its release in 1985 right through to the 2000s.<\/p>\n Atarissa laskentateho osoittautui riitt\u00e4v\u00e4n mainiosti muita laitteita ohjaaville ja niist\u00e4 saatavaa tietoa tallentaville ohjelmille. Ohjelmistoilla pystyttiin luomaan digitaalisia MIDI-nuottiraitoja helposti. Tietokoneen n\u00e4ytt\u00f6, k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4, n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6 ja hiiri toivat helppoutta hahmottaa s\u00e4vellys ja MIDI-laitteiden ohjaamiseen tarvittavat toiminnot. Vaikka pelkill\u00e4 MIDI-laitteilla olisi voinut my\u00f6s tehd\u00e4 samat asiat kuin ilman tietokonetta, niiss\u00e4 oli usein liian pienet n\u00e4yt\u00f6t, rajalliset n\u00e4pp\u00e4imet ja toisistaan eri\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t tuottaa musiikkia helposti. Tietokoneella asennettavalla MIDI-ohjelmistolla kaikkien laitteiden toimintoja voitiin ohjata yhdest\u00e4, pitk\u00e4lle hiotusta k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4st\u00e4. Kappaleiden muokkaus oli n\u00e4in nopeampaa. T\u00e4m\u00e4 vapautti my\u00f6s erillisten MIDI-laitteiden suunnittelijoita toteuttamaan oman laitteen fyysiset ominaisuudet (esim. k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4pp\u00e4imet, n\u00e4ytt\u00f6) laitteen omien, yksil\u00f6llisten toimintojen ehdoilla. Tietokoneen musiikkiohjelmistoon rakennettiin ajuri MIDI-laitteelle ja ajurin asentamisen j\u00e4lkeen ohjelmisto osasi \u201dkeskustella\u201d laitteen kanssa MIDI-viesteill\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjelman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle laitteen ominaisuudet.<\/p>\n MIDI nyky\u00e4\u00e4n<\/b><\/p>\n MIDI on edelleen musiikkilaitteiden ohjaukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 standardi. MIDI on laajentunut tiedonsiirtotavoiltaan: vanhan DIN-kaapelin lis\u00e4ksi on tarjolla USB-MIDI ja langaton BLE-MIDI (Bluetooth Low Energy). Vanhan MIDI 1.0 standardin tilalle on tullut MIDI 2.0 laajennus, joka on yhteensopiva MIDI 1.0:n kanssa. MIDI 2.0 tiedonsiirtotapa kommunikoi paremmin uudempien, suurempaa tiedonsiirtonopeutta ja -tarkkuutta vaavitien lis\u00e4laitteiden ominaisuuksien kanssa. Yleisin MIDI-laite nyky\u00e4\u00e4n on pelkk\u00e4 MIDI-ohjain, tarkemmin esimerkiksi koskettimisto tai vastaava laite. Sill\u00e4 ohjataan tietokoneelle, tabletille tai vastaavalle laitteelle, musiikkiohjelmistoon tallennettuja keinotekoisia ohjelmistoinstrumentteja tai aitoja \u00e4\u00e4nin\u00e4ytteit\u00e4, sampleja, esimerkiksi kitaraa tai laulua. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki erillisten MIDI-laitteiden \u00e4\u00e4net ja toiminnot l\u00f6ytyv\u00e4t nykyaikaisista musiikin tekoon tarkoitetuista ohjelmistoista itsest\u00e4\u00e4n. 1980-luvun \u00e4\u00e4nimaailma on ladattavissa nykyaikaisiin musiikinteko-ohjelmiin, eik\u00e4 tarvita kasap\u00e4in syntetisaattoreita tuottamaan erilaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4. Periaatteessa tietokoneen tai nykyisten puhelimien lis\u00e4ksi ei tarvittaisi yht\u00e4\u00e4n erillist\u00e4 laitetta musiikin tekemiseen. Kuitenkin suuri osa kaupallisesta musiikista tehd\u00e4\u00e4n edelleen useammalla kuin yhdell\u00e4 laitteella ja studiossa. Vaikka moni musiikkituotanto tehd\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti ohjelmistoinstrumenteilla, el\u00e4\u00e4 rinnalla vahva laitteistopuoli: ohjaimet, syntetisaattorit ja rumpukoneet\u2013 sek\u00e4 studiossa ett\u00e4 liven\u00e4. El\u00e4v\u00e4n musiikin kokemus pit\u00e4nee MIDI-laitteita hengiss\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Menestyv\u00e4t, yht\u00e4 p\u00e4\u00e4telaitetta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ns. makuuhuone-artistit ovat kuitenkin jo pysyv\u00e4 ilmi\u00f6 teknologian jatkuvasti kehittyess\u00e4, eik\u00e4 sana \u201dMIDI\u201d v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan tule heille tutuksi.<\/p>\n Kallion tietokonemuseolle on muuten pystytetty t\u00e4ysin toimiva Atari ST -studio. Orkesteria johtaa Atari Mega ST, johon on asennettu Steinbergin Cubase 3.1 -ohjemisto. Atari on kytketty Korg M1R -syntetisaattoriin, ja l\u00f6ytyyp\u00e4 museolta viel\u00e4 Akai S1000 -sampleri, Yamaha TG 77 -syntesoijar\u00e4kkimoduuli, Lexicon PCM 70 kaikulaite, Mackie 1202-VLZ-Pro mikseri ja Roland D50 -koskettimet. Atari -studiosta l\u00f6ytyy viel\u00e4 toistaiseksi kytkem\u00e4t\u00f6n Atari SLM804 lasertulostin ohjainsyksikk\u00f6ineen ja kovalevyineen. Kun siihen lis\u00e4tty viel\u00e4 Atarin julkaisuohjelmisto Calamus (suomenkielisen\u00e4 versiona, toim. huom,), DynaCADD -ohjelmistot ja graafisen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n karkit parantamaan k\u00e4ytt\u00f6kokemusta, niin melkoisen m\u00e4rk\u00e4 uni t\u00e4llainen kokoonpano olisi ollut monelle 1980-luvun lopulla 1990-luvun alussa. Suuri osa kyseisest\u00e4 kokoonpanosta on saatu lahjoituksena museolle marraskuussa 2025. Niin studio, sen laitteet kuten my\u00f6s museokin on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehty.<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n 1) \u2018Making Tracks with MIDI\u2019, Start Magazine Vol. 3 No. 1 \/ Summer 1988 https:\/\/www.atarimagazines.com\/startv3n1\/makingtrackswithmidi.php 4) Depeche Mode \u2013 Songs of Faith and Devotion 1993 (Album) \u2013 https:\/\/w.wiki\/Ezrm Artikkelin ovat kirjoittaneet Tuomo Ryyn\u00e4nen ja Jani Puustinen Kallion tietokonemuseossa (2026). Artikkeli on osa I love 8-bit\u00ae -julkaisusarjaa. Voit tutustua tarkemmin t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiteltyihin tietokoneisiin ja kokeilla niit\u00e4 Kallion tietokonemuseon kiert\u00e4viss\u00e4 I love 8-bit\u00ae -tapahtumissa. N\u00e4yttelyit\u00e4 voi saada lainaksi museolta. Kallion tietokonemuseo tuo I love 8-bit\u00ae -tapahtumiensa kautta kerran jo kadonneeksi luullun tietokonekulttuurin takaisin tulevaisuuteen!<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pioneers of digital music production What is MIDI and how does MIDI work? The MIDI standard (Musical Instrument Digital Interface \/ MIDI 1.0), published in 1983, is a method of data transmission used to control MIDI-compatible hardware. MIDI does not transmit sound; it transmits messages that control the operation of MIDI devices. MIDI data was … <\/p>\n
\n2) Atari Magazine No. 14, July\/August 1990 \u2013 JEAN MICHEL JARRE Paroles d’artiste… https:\/\/archive.org\/details\/atari-magazine-fr-s2-14\/page\/116\/mode\/2up
\n3) Mike Oldfield Earth Moving 1989 (Album) – https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Earth_Moving<\/p>\n
\n5) Atari ST User (February 1989) \u2013 Queen Calls \u2013 https:\/\/www.goto10retro.com\/p\/atari-queen-magic
\n6) Fatboy Slim \u2013 You\u2019ve Come a Long Way, Baby \u2013 https:\/\/w.wiki\/GYmY
\n7) Darude on how he made \u201cSandstorm\u201d \u2013 \u201cThe melodies, chord progressions and sound selection were the key\u201d \u2013 https:\/\/checkcheck.com.au\/darude-how-he-made-sandstorm\/<\/p>\n
\n