{"id":12743,"date":"2025-02-25T06:33:42","date_gmt":"2025-02-25T04:33:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/?p=12743"},"modified":"2026-04-20T10:34:37","modified_gmt":"2026-04-20T07:34:37","slug":"mihin-katosivat-atari-ja-commodore","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/history\/mihin-katosivat-atari-ja-commodore\/","title":{"rendered":"Commodoren ja Atarin kohtalonhetket"},"content":{"rendered":"

\u00a9 2025 I love 8-bit\u00ae -publications<\/span><\/em><\/p>\n

\n

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 tapahtui Commodorelle ja Atarille?<\/span><\/strong><\/p>\n

1970- ja 1980-luku oli kiihke\u00e4\u00e4 aikaa mikrotietokonemarkkinoilla. Uusia laitteita ja valmistajia ilmaantui omine persoonallisine ratkaisuineen kuluttajien hankittavaksi ratkaisemaan kodin tietojenk\u00e4sittelyyn liittyvi\u00e4 tarpeita. Spectravideo, Sinclair, Dragon, Oric, Amstrad, Texas Instruments. Acorn\u2026 kaikki n\u00e4m\u00e4 saattoivat olla tuttuja nimi\u00e4 Atarin ja Commodoren lis\u00e4ksi. Ehk\u00e4p\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 jokin saattoi olla jopa vaihtoehtokin sit\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 tietokonetta harkittaessa kotiin. Mutta sitten tietokonevalmistajia alkoi katoamaan markkinoilta, mutta harvat kuten Commodore, Acorn, Atari ja Amstrad sinnitteliv\u00e4t 1990-luvulle asti. Kehityksen kulkua voi hyvin tarkkailla esimerkiksi Mikrobitist\u00e4 1\/1984, 4\/1984 ja 12\/1985 jossa esiteltiin markkinoilla olevia tietokoneita. Juttuja lukiessa voi havaita, kuinka suuri harvesteri oli k\u00e4ynyt ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pois ep\u00e4onniset laitevalmistajat ja heid\u00e4n tuotteensa pois markkinoilta.<\/p>\n

Commodore ja Atari olivat aikansa mahtitekij\u00f6it\u00e4 1970- ja 1980-luvun tietokonehuumassa. Mutta miksi sitten n\u00e4m\u00e4 valmistajat katosivat markkinoilta, mit\u00e4 tapahtui? Miksi Commodore ja Atari eiv\u00e4t selvinneet tulevaisuuden vaihtoehdoiksi, vaikka molemmilla valmistajilla olivat edistykselliset tuotteet 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 hintaan, joka oli murto-osa PC-tietokoneista?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvassa esimerkki Atari ST -tietokoneesta, joka loi puitteet nykyaikaisille digitaalisille studioille. Atari ST vauhditti sis\u00e4\u00e4nrakennettujen midiporttiensa ansiosta musiikkiteollisuuden siirtymist\u00e4 kohti digitaalisia tuotantoja. Monet 1980-luvun ja 1990-luvun hiteist\u00e4 on tehty kuvassa olevalla yhdistelm\u00e4ll\u00e4, joka on esill\u00e4 Kallion tietokonmeuseolla.<\/em><\/span><\/p>\n

Kohtalona omat tuotteet, omat teknologiat<\/strong><\/p>\n

Commodoren menestystarina mikrotietokoneilla alkoi vuonna 1977 julkaistulla PET-tietokoneella ja my\u00f6s Atarin menestys perustui 1970-luvulla julkaistuihin 8-bittisiin menestyslaitteisiin. Molemmat menestystarinat saivat lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 1990-luvun alkuvuosina, sill\u00e4 tietokonemarkkinat konsolidoituvat PC-tietokoneisiin ja pienelt\u00e4 osin my\u00f6s Applen Macintoshiin. Voi uskoa t\u00e4m\u00e4n kehityksen olleen monelle Commodore- ja Atari-fanille kova paikka. Pitih\u00e4n siin\u00e4 korvata tutun valmistajan tietokone, ohjelmistot ja teknologia PC:ll\u00e4. Siin\u00e4 oli saattanut vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 yli vuosikymmen Commodoren tai Atarin tutuilla tietokoneilla, mutta sitten valmistajat sek\u00e4 teknologiat vain katosivat markkinoilta.<\/p>\n

Commodore ja Atari olivat mikrotietokoneiden valmistajia, joilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n oma teknologia ja arkkitehtuuri. Yhti\u00f6t markkinoivat ja myiv\u00e4t itse kehitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n tietokoneita ja yhti\u00f6t hallinnoivat tietokonemalliensa valmistusta yksinoikeudella. Se my\u00f6s toimi jonkin aikaa kannattavasti. Commodore 64:n ylivoima markkinoilla antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa Commodore on alansa mahtitekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys vahvistui vuonna 1985 tutustuessa Commodoren Amigan edistyksellisiin ominaisuuksiin. Lis\u00e4ksi Amigan kilpailijan Atari ST:n sutjakasti toimiva k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 yhdistettyn\u00e4 laitteen kyvykkyyksiin tuottaa musiikkia sek\u00e4 julkaisuja, sai muut tietokonevalmistajat n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhanaikaisilta ja kalliilta. T\u00e4st\u00e4 sai helposti k\u00e4sityksen Commodoren ja Atarin edistyksellisyydest\u00e4 sek\u00e4 teknologisesta ylivoimasta verrattuna paljon kalliimpiin PC-tietokoneisiin. Lukion luokkatilassa 1980-luvulla ollut Olivettin PC -tietokone MS-DOS -k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ja neliv\u00e4risell\u00e4 CGA-grafiikalla varustettuna ei vakuuttanut Amigan ja Atari ST:n j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Sattuma k\u00e4vi kohtaloksi, vahinkoalusta PC tuli markkinolle 1981.<\/strong><\/p>\n

Kotimikrovalmistajien suurin ep\u00e4onni ja kohtalonhetki oli aikansa vahinkoalustan muodostuminen vuonna 1981, jolloin IBM toi kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 PC-tietokoneen markkinoille. Julkaisuhetken\u00e4\u00e4n IBM PC oli vain yksi tuotteistettu tietokonemalli muiden joukossa. Tarkasteltaessa IBM PC-tietokonetta yhden valmistajan tuotteena, se ei ollut samankaltainen teknologinen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 kuten vuonna 1984 julkaistu Applen Macintosh, tai vuonna 1985 tulleet Atari ST ja Commodore Amiga. Mutta IBM:n suunnitteluvirheen ansiosta, IBM PC avasi markkinat tietokonemarkkinoiden keskittymiselle. Sen tuloksena IBM PC mahdollisti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kenen tahansa riitt\u00e4vill\u00e4 resursseilla varustettuna valmistaa, myyd\u00e4 ja markkinoida IBM PC -yhteensopivia tietokoneita. T\u00e4st\u00e4 k\u00e4ynnistyi tapahtumaketju, joka sinet\u00f6i kohtalon Atarin ja Commodoren tietokoneille.\nValmistusmenetelm\u00e4t innovaationa<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvassa n\u00e4kyy Commodore Amiga 500, joka oli suosittu kotitietokone 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella.  Amigan suurin ongelma oli sen puutteellinen laajamittainen jakelu, mik\u00e4 oli PC-tekniikan etu.<\/em><\/span><\/p>\n

\n

Innovaationa valmistusmenetelm\u00e4 ja jakelu<\/strong><\/p>\n

Massatuotantoon sopivan ja helposti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n arkkitehtuurin ansiosta, PC-yhteensopiville tietokoneiden osille sek\u00e4 niiden kokoonpanolle kehittyiv\u00e4t v\u00e4hitellen volyymimarkkinat. Se k\u00e4ynnisti kierteen, joka laski valmistamiseen tarvittavien osien ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s PC-tietokoneiden yksikk\u00f6hintaa alas. T\u00e4m\u00e4n seurauksena PC oli pian vaihtoehto kotiin Commodoren Amigan ja Atari ST:n sijasta. Hintakilpailuetu ja valmistusvolyymit k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t PC-yhteensopiville tietokoneille satojen laitevalmistajien voimin, joista suurimmat valmistajat hallitsevat tietokonemarkkinoita edelleen. PC-tietokoneiden oheislaitteiden kehitt\u00e4miseen tuli mukaan paljon uusia yrityksi\u00e4. Oheislaitteiden valmistajilta tuli hankittavaksi toinen toistaan tehokkaampaa n\u00e4yt\u00f6nohjainta, parempaa \u00e4\u00e4nikorttia ja suurempaa massamuistia.<\/p>\n

Kuluttajan kannalta t\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4 asia, vaikka se merkitsikin ett\u00e4 laitteet vanhenivat k\u00e4siin parissa vuodessa. PC-tietokoneeseen perustuvassa ekosysteemiss\u00e4 ei tarvinnut luopua vanhasta saadakseen jotain uutta. T\u00e4m\u00e4n seurauksena syntyi joukko PC-teknologian kehitt\u00e4miseen erikoistuneita yrityksi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 pystyiv\u00e4t tuottamaan PC-tietokoneisiin uusia ominaisuuksia, jotka eiv\u00e4t riippuneet yksitt\u00e4isest\u00e4 tietokonevalmistajasta. T\u00e4ll\u00e4 tavalla PC-teknologian ymp\u00e4rille alkoi muodostumaan arvoketjuja, jonka seurauksena PC-tietokoneiden valmistajat saattoivat keskitty\u00e4 vain mahdollisimman tehokkaaseen kokoonpanoon ja jakeluun valitsemalla sopivat komponentit markkinoilta laitteisiinsa. Teknologinen kehitys tapahtui muualla kuin valmistajalla. Valmistajien ei tarvinnut ottaa vastuuta k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n tai edes valmistamansa tietokoneen osien kehityksest\u00e4. Valmistajalle riitti, kun keskityttiin mahdollisimman tehokkaaseen jakeluun ja markkinointiin teollisessa mittakaavassa. T\u00e4m\u00e4 oli prosessi, joka synnytti kokonaisen teollisuudenalan.<\/p>\n

Kehityksen seurauksena tietokonevalmistajaksi ryhtymisen kynnys oli matala. Alkuun p\u00e4\u00e4si, kun valittiin sopivimmat komponentit, hankkimalla tuotantolinjalta valmistuskapasiteettia sek\u00e4 lisensoimalla yhteensopiva MS-DOS -k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena syntyi arvoketjuun perustuva PC-ekosysteemi, jonka volyymia vastaan matalakatteiset kotimikrojen valmistajat eiv\u00e4t voineet kilpailla.<\/p>\n

Commodore- tai Atari-tuote oli sellainen kuin se oli ostettaessa, mutta PC ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut.<\/strong><\/p>\n

Vanhentuva PC oli helppo korvata uudella PC:ll\u00e4 tai jatkaa sen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 uusilla osilla. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kannalta PC:n elinkaari jatkui sek\u00e4 ohjelmistot toimivat, vaikka laitteet korvattiin uusilla ja eri valmistajan tietokoneilla. Atari ja Commodore pystyiv\u00e4t yrityksin\u00e4 luomaan useita hienoja yksitt\u00e4isi\u00e4 tuotteita, mutta n\u00e4iden yritysten kohtaloksi p\u00e4\u00e4ttyi oma tuotekeskinen toimintamalli, joka ei mahdollistanut uuden teollisuudenalan tarjoamaa tukea toimintaansa, jonka hy\u00f6dyn vastaavasti PC-tietokoneet saivat. Kotimikroihin erikoistuneet yritykset Commodore ja Atari olivat tuotefirmoja, jotka olivat vastanneet valmistamansa ja myym\u00e4ns\u00e4 tietokoneiden teknologiasta. T\u00e4m\u00e4 toimintamalli vanheni n\u00e4iden yritysten kohdalla hetkess\u00e4, sill\u00e4 vastaavaa tietokone- ja komponenttivalmistajien ekosysteemi\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ssyt toimintamallin vuoksi syntym\u00e4\u00e4n kun PC:lla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

In 1985, the Commodore Amiga was a revolutionary computer. In 1992, Commodore introduced essentially the same technology as a new product. It failed to gain a foothold in a market that was becoming saturated with PC technology.<\/em><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 opittiin?<\/h5>\n

Teknisesti paras tuote ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voita. Paras jakelu voittaa.<\/strong><\/p>\n

Tarkasteltaessa sit\u00e4 kokemusta, jonka Olivetin PC-tietokone tarjosi lukion luokkahuoneessa vuonna 1988, siin\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n sellaista havaittavissa, joka olisi antanut k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 PC olisi kelvollinen tuote kotik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hinta oli t\u00e4ysin ulottumattomissa, grafiikat surkeita ja \u00e4\u00e4nimaailma oli piipityst\u00e4. Mieliss\u00e4 olivat Atari ST:n mahtava Dungeon Master tai Amigan upeat demot. Kotona olivat selv\u00e4sti paremmat tuotteet k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, n\u00e4in uskottiin. Miksi ihmeess\u00e4 siis kukaan ostaisi kotiin PC-tietokoneen? Se oli aivan perusteltu kysymys vuosina 1985-1990. T\u00e4m\u00e4 kaikki oli viel\u00e4 paljon halvemmallakin kaiken muun hyv\u00e4n lis\u00e4ksi, sill\u00e4 tietokonemarkkinoilla hinta oli kuluttajille merkitt\u00e4v\u00e4 osa hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4.
\nEdullinen hankintahinta kotimikroilla auttoi alkuun niiden valmistajia saavuttamaan suuria volyymeja kuluttajamarkkinoilla ennen kuin konsolidoituminen tapahtui PC-tietokoneisiin. Yritysk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edullinen kotimikrojen hankintahinta menetti merkityksens\u00e4, jos hankittavalla asialla ei saada aikaiseksi toivottua tuottavuutta. Tietokoneiden tapauksessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi ohjelmistoja, lis\u00e4laitteiden saatavuutta, tukipalveluita, osaavaa henkil\u00f6kuntaa, sek\u00e4 teknologiaan liittyv\u00e4\u00e4 organisoitua jakelua, valmistusta ja jatkuvuutta. Ja jos jollakin asialla saadaan yritysk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 rahassa mitattavaa tuottavuutta, voidaan ohittaa halvan hankintahinnan merkitys. T\u00e4m\u00e4 loi elintilaa PC-teknologiaa toimittaville yrityksille, mutta Commodore ja Atari eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet t\u00e4h\u00e4n kehitykseen mukaan edistyksellisist\u00e4 tuotteista huolimatta.<\/p>\n

Vastaavan PC-ekosysteemin syntyminen tai olemassa olevan hy\u00f6dynt\u00e4minen olisi luonut arvoa Atarille ja Commodorelle, sill\u00e4 se olisi v\u00e4hent\u00e4nyt kehitykseen tarvittavia resursseja, luonut kysynt\u00e4\u00e4 uusille jakelijoille ja laskenut laitevalmistuksen yksikk\u00f6kustannuksia. T\u00e4m\u00e4n puuttuminen merkitsi, etteiv\u00e4t suuren luokan teollisen mittakaavan toimintaa harjoittavat IT-alan yritykset eiv\u00e4t voineet synnytt\u00e4\u00e4 Atariin tai Amigaan perustuvaa ekosysteemi\u00e4 valmistukseen ja jakeluun kuten k\u00e4vi PC-puolella. Siin\u00e4 miss\u00e4 PC on geneerinen teknologia-alusta, Commodore ja Atari eiv\u00e4t tuotefirmoina sit\u00e4 olleet. Geneerisyyden seurauksena valmistajilla oli matala kynnys tuottaa PC-tietokoneita ja osia teollisessa mittakaavassa, mutta Commodorella ja Atarilla t\u00e4t\u00e4 etua ei ollut. Geneerisen teknologian sijasta Commodorella oli tarjottavana oma uniikki Amigansa ja Atarilla oli oma ST\/TT\/Falcon -tuoteperheens\u00e4.<\/p>\n

Yhteens\u00e4 Amigaa ja Atari ST -sarjan tietokoneita myytiin noin kymmenen miljoonaa kappaletta kymmenen vuoden aikana (1985-1995). Vertailun vuoksi, vuonna 2024 myyd\u00e4\u00e4n PC-tietokoneita noin 700 000 kappaletta per p\u00e4iv\u00e4. Toki p\u00e4iv\u00e4kohtaiset PC-myyntiluvut olivat pienempi\u00e4 1980- ja 1990-luvulla. Suuriin yksikk\u00f6m\u00e4\u00e4riin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, koska PC-teknologian valmistajia ja jakelijoita on ollut paljon sen konsolidoituneen toimintamallin ansiosta.<\/p>\n

Vain yksi tuotevalmistaja selvisi murroksesta... Microsoftita armonpulla Applelle.<\/strong><\/p>\n

Miksi Applen tietokoneet selvisiv\u00e4t tietokonemarkkinoiden konsolidoitumisesta, mutta Commodore ja Atari eiv\u00e4t? My\u00f6s Applen liiketoiminta perustuu samaan ideaan kuin Commodoren ja Atarin. Kyseisess\u00e4 mallissa tietokone ja sen teknologia on valmistajan suunnittelema tuote, jonka asiakas ostaa. Apple yritti kyll\u00e4 saada lis\u00e4\u00e4 volyymia tuotteidensa markkinoilta lisensoimalla Apple II -mallin muille valmistajille. Apple onnistui saamaan riitt\u00e4v\u00e4sti volyymia tietokoneilleen rahakkailla yritysmarkkinoilla, joilla oli riitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunta Applen tuotteille. Tietokonevalmistajille ja niiden j\u00e4lleenmyyjille on luonnollisesti t\u00e4rkeint\u00e4 laitteiden voittomarginaali. Applella oli t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta kunnossa, mutta Atarin ja Commodoren kaltaisilla matalan katteen valmistajilla ei ollut. Amigoja ja Atareita piti myyd\u00e4 melko paljon, jotta saisi saman katteen kuin yksi Macintosh.<\/p>\n

Commodorea ja Ataria verrattaessa Appleen, n\u00e4ist\u00e4 viimeksi mainittu on pystynyt tarjoamaan globaaleja menestysmahdollisuuksia ohjelmistovalmistajille. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n Commodorella ja Atarilla ei ollut tarjottavana ohjelmistoyhti\u00f6ille, vaikka olihan n\u00e4ill\u00e4kin hienoja ohjelmistoja kuten vaikkapa Atari ST:n Calamus, Notator ja Cubase sek\u00e4 Amigan Deluxe Paint. Commodoreen verrattuna Atari kyll\u00e4 onnistui jossain m\u00e4\u00e4rin tarjoamaan menestysmahdollisuuksia ohjelmistoyrityksille, sill\u00e4 Atarille kehitetyt ohjelmistot musiikintekemiseen ovat siirtyneet muille my\u00f6s alustoille. Mutta muuten Atarin ja Commodoren tietokoneet eiv\u00e4t teknologia-alustoina mahdollistaneet sellaisia menestystarinoita ohjelmistoalan yrityksille kuten PC ja Apple mahdollistivat.<\/p>\n

Tuottoisammat ja monipuolisemmat yritysmarkkinat mahdollistivat teknologian ymp\u00e4rille palveluekosysteemeit\u00e4, mutta peleihin ja halpatietokoneisiin keskittyneet matalakatteiset sek\u00e4 piratismista k\u00e4rsineet kuluttajamarkkinat eiv\u00e4t sit\u00e4 tehneet. Yritysmarkkinat j\u00e4iv\u00e4t Atarin ja Commodoren ulottumattomiin markkinoiden keskittyess\u00e4, tosin Apple sai n\u00e4ist\u00e4 markkinoista osansa mutta ei ilman Microsoftin tukea. Kun laitevalmistuksen ja myynnin volyymitkin k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t PC-tietokoneiden hintojen laskiessa tavallisten kuluttajien saavutettavaksi, liikkumavara j\u00e4i liian pieneksi Commodoren ja Atarin kaltaisille pienten volyymien erikoismalleille. Ainoa mahdollisuus olisi ollut selvit\u00e4 laajentaa tuotevalikoimaa sek\u00e4 avata toimintamalleja uusien arvoketjujen syntymiselle \u2013 t\u00e4m\u00e4 tietenkin ajoissa tehtyn\u00e4. Ihan kuin matkapuhelimissa olisi ollut joskus samanlaista kehityst\u00e4 havaittavissa.<\/p>\n

—<\/p>\n

\"Miksi Commodore ja Atari katosivat tietokonemarkkinoilta\", on osa I love 8-bit\u00ae -artikkelisarjaa, joka tutkii, julkaisee ja esitt\u00e4\u00e4 tietoa aikakautensa tapahtumista. Juttu on my\u00f6s julkaistu SAKU-lehden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lehdess\u00e4 2024.\u00a0 <\/span><\/em><\/p>\n

Historiallisia laitteita p\u00e4\u00e4see kokeilemaan ja tutustumaan toiminnassa Kallion tietokonemuseon tietokonekulttuuriin erikoistuneessa I love 8-bit\u00ae -n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/span><\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a9 2025 I love 8-bit\u00ae -publications What happened to Commodore and Atari? The 1970s and 1980s were a boom time for the microcomputer market. New devices and manufacturers with their own personal solutions appeared for consumers to purchase to solve their home computing needs. Spectravideo, Sinclair, Dragon, Oric, Amstrad, Texas Instruments. Acorn… all these were … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":18830,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[74,77,75],"tags":[],"class_list":["post-12743","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-history","category-hotlist","category-pub"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12743"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12743"}],"version-history":[{"count":48,"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18864,"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12743\/revisions\/18864"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ilove8bit.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}