Atari XEGS

Atari viimeinen yritys kasibittisissä

1980-luvun puoliväliin mennessä kotitietokoneiden ja videopelikonsolien markkinat olivat käymässä läpi merkittäviä muutoksia. Videopelimarkkinoiden dramaattinen romahdus Yhdysvalloissa vuonna 1983 korosti markkinoiden kyllästymistä ja sitä, kuinka vaikeaa vakiintuneiden toimijoiden oli elvyttää kasvua. Samaan aikaan 8-bittisten kotitietokoneiden markkinat (kuten Atari 800XL, Commodore 64 ja muut) olivat sekä kukoistuksensa huipulla että ensimmäisten merkkien siirtymisestä seuraavan sukupolven järjestelmiin. Tähän ympäristöön astui Atari (Jack Tramielin johtaman yritysjärjestelyn jälkeen Atari Corporation -nimisenä) XEGS-konsolillaan vuonna 1987. Tavoitteena oli yhdistää videopelikonsolin ja kotitietokoneen maailmat tarjoamalla yhteensopivuus olemassa olevan Atari 8-bittisen tietokonemalliston kanssa ja esittelemällä samalla perheille ja pelaajille enemmän konsolipainotteinen muoto. Translated with DeepL.com (free version)

Atari XEGS (Atari XE Video Game System) oli pohjimmiltaan uudistettu versio Atari 65XE -kotitietokoneesta (osa XE-tuoteperhettä), joka oli pakattu pelikonsoliksi ja johon oli mahdollista lisätä näppäimistö, jolloin siitä tuli täysin toimiva Atari 8-bittinen tietokone. Se julkaistiin vuonna 1987. Koneessa oli MOS 6502C (usein 1,79 MHz NTSC tai 1,77 MHz PAL) -prosessori, 64 kt RAM-muistia (sisäänrakennettu) ja se käytti tuttua Atari 8-bittistä arkkitehtuuria: grafiikalle ANTIC- ja GTIA-siruja, äänelle POKEY-sirua. Tallennusvälineenä se käytti kasettimuotoa ja hyväksyi myös suurimman osan vanhemmista Atari 8-bittisistä ohjelmistoista ja laitteistoista – joten se voisi teoriassa toimia sekä konsolina että tietokoneena. Yksi tärkeä pakkausvariantti oli ”peruspaketti” (konsoli + joystick) ja ”deluxe-paketti” (konsoli + joystick + irrotettava täysikokoinen näppäimistö + XG-1-valopistooli).

Myynti ja tuotanto

XEGS:n tarkat maailmanlaajuiset myyntiluvut ovat hieman epäselvät ja epäjohdonmukaiset. Kallion tietokonemuseon arvion mukaan Atari myi noin 100,000 XE Game Systems joulun 1987 lanseerausjakson aikana, luku, joka on kuvattu ”kaikiksi lanseerausjakson aikana tuotetuiksi yksiköiksi”. Jotkut muut lähteet huomauttavat, että yleinen tuki ja uusien pelien julkaisut vähenivät vuoden 1988 jälkeen ja että Atari lopetti 8-bittisen tuotevalikoiman (mukaan lukien XEGS) vuoden 1992 alkuun mennessä. Yksi lähde viittaa siihen, että XEGS ei esiintynyt lainkaan Atarin vuosikertomuksissa vuoden 1990 jälkeen, mikä viittaa rajoitettuun jatkuvaan tuotantoon. Siksi, vaikka 100 000 yksikön luku antaa kuvan lanseerausajankohdasta, kokonaismyynti elinkaaren aikana on saattanut olla jonkin verran suurempi, mutta silti vaatimaton verrattuna tuon ajan suurimpiin konsolivalmistajiin.

Vastaanotto lehdistössä

XEGS:ää koskevissa nykyaikaisissa ja retrospektiivisissä kommenteissa korostettiin sekä sen lupauksia että rajoituksia. Positiivisena puolena arvostelijat pitivät sitä, että XEGS oli kaksitoiminen laite: se sopi käyttäjille, jotka halusivat pelikonsolin (liitäntä, joystick, peli), ja niille, jotka halusivat liittää siihen näppäimistön, se muuttui täysimittaiseksi kotitietokoneeksi, jossa oli Atarin monipuolinen 8-bittinen ohjelmisto ja oheislaitteet. Yhdistelmää markkinoitiin ”loistavaksi ideaksi” käyttäjille, jotka ”eivät tienneet mitä tehdä tietokoneella … [mutta] eivät epäröineet ostaa hienoa videopelikonsolia”. Laitteiston kannalta olemassa olevan 8-bittisen Atari-arkkitehtuurin hyödyntäminen tarkoitti, että yhteensopivuus (monissa tapauksissa) aiemman ohjelmiston/laitteiston kanssa oli mahdollista, ja irrotettava näppäimistö mahdollisti alhaisen hinnan konsolin ostajille.

Negatiivisena puolena lehdistö ja analyytikot kritisoivat useita seikkoja. Yhteensopivuusväitteistä huolimatta kaikki vanhemmat Atari 8-bittiset kasetit ja oheislaitteet eivät toimineet 100-prosenttisesti sujuvasti XEGS-järjestelmässä – jotkut pelit vaativat käännöstyötä tai eivät toimineet odotetusti. Jotkut pelit vaativat 1–4 diskettiä ja lopputuloksena oli että pelit eivät toimineet XEGS-järjestelmässä. Laitteisto itsessään oli jo jonkin verran vanhentunut julkaisun aikaan: arkkitehtuuri oli pohjimmiltaan 1980-luvun puolivälin tekniikkaa, jota yritettiin myydä vuonna 1987. Ohjelmistokirjasto ja kehittäjien tuki olivat heikkoja verrattuna suurimpiin kilpailijoihin – vain harvat uudet lippulaivapelit kehitettiin nimenomaan XEGS:lle. Kalllion tietokonemuseolta kerrottiin, että vuoden 1988 jälkeen uusia julkaisuja ei käytännössä ollut. Markkinointi vaikutti vaisuilta, ja konsolin ja tietokoneen kaksoisrooli saattoi aiheuttaa sekaannusta markkinoilla: oliko kyseessä pelikonsoli vai harrastajille tarkoitettu tietokone? Kumpaakaan viestiä ei tuotu esiin riittävän voimakkaasti, jotta ne olisivat erottuneet toisistaan. Konsolina XEGS:llä ei ollut johtavien kilpailijoiden, kuten Nintendo Entertainment Systemin (NES), arvovaltaa ja ekosysteemiä. Joitakin laitteiston osia, kuten valopistooli (XG-1), pidettiin tarkkuudeltaan keskinkertaisina. Vaikka XEGS oli konseptina houkutteleva, sen toteutuksen ja markkinoille tuontiajankohdan vuoksi sen vaikutus jäi vähäiseksi.

Miksi joku olisi halunnut Atari XEGS:n?

Laite oli joystickillä varustettuna plug-in-konsolina ehkä sopiva sellaisille ostajille, jotka etsivät videopelijärjestelmää, jolla tunnettavuutta ja mainetta (Atari-brändi) ja valikoima heti pelattavia kasetteja. Aloittelijan tietokoneena se sopi asiakkaille, joita ohjelmointi harrastuksena kiinnosti, mutta täysimittaiset tietokonejärjestelmät (erilliset kotitietokoneet) tuntuivat kalliimmilta tai monimutkaisemmilta. Koska XEGS saattoi pysyä konsolina, mutta myöhemmin laajentaa sitä lisäämällä näppäimistön, se tarjosi joustavuutta. Käyttäjille, joilla oli jo Atari 8-bittinen ohjelmisto/laitteisto, XEGS tarjosi taaksepäin yhteensopivuuden ja kätevän tavan käyttää uudelleen olemassa olevia kasetteja, oheislaitteita ja kasetti-/levyasemia. Koulutus tarkoituksiin: täysimittainen tietokonetila (näppäimistöllä) tarjosi pääsyn ohjelmointiin (Atari BASIC Revision C) ja laajaan valikoimaan Atari 8-bittiselle sarjalle kehitettyjä koulutusohjelmistoja. Markkinoilla, joilla uudet konsolivaihtoehdot olivat kalliita ja vanhemmat 8-bittiset koneet olivat edelleen käyttökelpoisia, XEGS saattoi tarjota hyvää vastinetta rahalle.

XEGS:n elinkaari oli suhteellisen lyhyt. Vaikka se julkaistiin vuonna 1987, Atari 8-bittisen sarjan (mukaan lukien XEGS) tuki ja tuotanto lopetettiin virallisesti joulukuussa 1991. Sen jälkeen XEGS:ää ei enää tuettu aktiivisesti, ja se jäi käytännössä vanhentuneeksi 16-bittisten koneiden ja uusien konsolisukupolvien tultua markkinoille. Eräässä retrospektiivisessä lähteessä todetaan, että järjestelmä ”menestyi huonommin kuin Atari 7800 … ja oli jälleen yksi esimerkki Atarin epäonnistumisesta pelastautua Nintendon yhä hallitsevammalta läsnäololta”. Itse asiassa XEGS on siirtymävaiheessa oleva niche-tuote: myöhäinen 8-bittinen Atari-tuote, joka yritti ylittää konsolin ja tietokoneen rajan, mutta ei lopulta saavuttanut suurta markkinaosuutta tai pitkää elinkaarta. Translated with DeepL.com (free version)

Kilpailu ja markkinatilanne

Kun XEGS lanseerattiin vuonna 1987, kilpailuympäristö oli erittäin kova. Konsolien osalta Nintendo NES hallitsi markkinoita monilla alueilla. Tietokoneiden osalta 16-bittiset kotitietokoneet (esim. Atari ST -sarja, Commodore Amiga) olivat nousemassa suosioon. Atari XEGS joutui kilpailemaan uusien pelikonsolien ja myös kotitietokoneiden kanssa, jotka tarjosivat edistyneempiä ohjelmointi- ja grafiikkaominaisuuksia sekä suuremman muistin. Lisäksi se, että XEGS oli arkkitehtonisesti sidottu vanhempaan 8-bittiseen tekniikkaan, tarkoitti, että sillä ei ollut uusien koneiden ”wow-tekijää”, ja siksi se kamppaili erottautuakseen. XEGS:n rasite johtui perimästä, siis siitä, että se oli liian myöhässä konsolikilpailussa ja liian vaatimaton verrattuna nouseviin tietokoneisiin.

Perintö

Vaikka Atari XEGS ei ollut suuri menestys, se kiinnostaa edelleen retrotietokoneiden ja retropelien harrastajia. Se edustaa ”siltamallia” – kotikonsolia, joka on rakennettu kotitietokoneen arkkitehtuurista ja tarkoitettu sekä pelaamiseen että ohjelmointiin. Se on yhteensopiva laajemman Atari 8-bittisen ekosysteemin kanssa, mikä antaa sille laajan ohjelmistopohjan harrastajille. Monille keräilijöille XEGS (erityisesti sen deluxe-näppäimistö + valopistooli -paketti) on merkittävä osa Atarin historiaa ja symboli yrityksen pyrkimyksistä uudelleensijoittautua 1980-luvun lopulla. Vaikka kone ei kääntänyt Atarin suuntaa, se muistetaan rohkeana, vaikkakin puutteellisena yrityksenä kattaa useita markkinasegmenttejä kerralla.

Atari XE Game System (XEGS) esiteltiin vuonna 1987 Atari Corporationin yrityksenä yhdistää konsolipelien ja kotitietokoneiden maailmat hyödyntämällä olemassa olevaa 8-bittistä tietokonearkkitehtuuria (XE-sarja) uudessa muodossa. Vaikka se tarjosi joustavuutta, yhteensopivuutta ja kohtuullisen laitteiston tuon aikakauden mittapuulla, se kärsi vanhentuneesta tekniikasta, heikosta ohjelmistotuesta ja kovasta kilpailusta sekä erikoistuneiden pelikonsolien että uusien kotitietokoneiden taholta. Vaikka noin 100 000 kappaleen myynti lanseerauksen yhteydessä osoitti jonkinlaista alkuinnostusta, sen lyhyt elinkaari (tuotanto lopetettiin noin vuonna 1991) ja vaatimaton vaikutus markkinoilla korostavat sen niche-asemaa. XEGS saattoi olla järkevä valinta käyttäjille, jotka etsivät edullista konsolia tai halusivat tutustua tietokoneisiin 1980-luvun lopulla, mutta videopelien ja tietokoneiden kehittyvässä maisemassa sen ominaisuudet olivat jo jonkin verran jäljessä. Siitä huolimatta se on jälkikäteen tarkasteltuna mielenkiintoinen sivujuonne Atarin historiassa.

Suosittuja pelejä 

Tässä muutama esimerkki suosituista peleistä Atari XE:lle:

Boulder Dash
Bug Hunt (valopistooli)
Dig Dug
Donkey Kong
Flight Simulator II
Frogger
Pac-Man
Pitfall!
River Raid
Zaxxon